Yleisesti Ilmestyskirja on tulevista tapahtumista kertova näky eli profetia, joka on annettu ensimmäisellä vuosisadalla jKr.
1. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää;
Ilm. 1
Profetiassa voi olla myös takaumia ja viittauksia jo menneisiin tapahtumiin, mutta pääpaino on tulevaisuudessa eli tämä asettaa kirjan tapahtumille kontekstin, jota vasten sen kertomia asioita on tulkittava.
Ilmestyskirjan 1., 2., ja 3. luvussa Jeesus käsittelee seitsemän maan päällä olevan seurakunnan hengellistä tilaa ja kohtaloita, ja kertoo heille myös asioita, joita ei vielä tähän päivään mennessä ole tapahtunut eli profetia ulottuu tässä vaiheessa ainakin osin aina nykypäivään asti:
10. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.
Ilm. 3
Hänen silmissään uskolliselle Filadelfian seurakunnalle Jeesus sanoo myös, että Hän on avannut heidän eteensä oven.
4. Luvun alussa ilmestyksen saanut Johannes näkee Taivaassa olevan oven avoinna ja pasunan kaltainen ääni kutsuu hänet ylös ja sanoo näyttävänsä mitä seurakunnille kerrottujen tapahtumien jälkeen on tapahtuva:
1. Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ”Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva”.
Ilm. 4
Ilmestyskirjan 5. luvussa Johannes on Taivaassa ja näkee valtaistuimella istuvan kädessä kirjakäärön, jossa on seitsemän sinettiä ja itkee koska mistään Taivaasta tai maan päältä ei löydy ketään, joka olisi arvollinen ottamaan käärön ja avaamaan sinetit.
Sitten Johannes näkee teurastetun karitsan kaltaisen olennon eli ristiinnaulitun Jeesuksen, joka on voittanut kuoleman ja on täten arvollinen avaamaan sinetit. Kerrotaan myös, että Hän on verellään ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista. Näistä ihmisistä kerrotaan, että Jeesus on:
10. …tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä.
Ilm. 5
Tähän asti tapahtumat vaikuttavat kulkevan kronologisesti eli aikajärjestyksessä, vaikka 4. luvun alussa siirrytäänkin Taivaaseen, jossa aikaa ei ole. Jeesus ristiinnaulittiin 2000 vuotta sitten, jolloin Hän osti kaikki maailman ihmiset kuningaskunnaksi ja papeiksi, että tulisimme hallitsemaan maan päällä, jos vain uskomme Häneen. Tätä ei vielä ole tapahtunut.
Ilmestyskirjan 6. luvun alussa Karitsa eli Taivaassa hallitseva Jeesus Kristus avaa ensimmäisen sinetin. Neljä ensimmäistä sinettiä ovat luonteeltaan erilaisia kuin muut ja ne kuvataan eri värisinä hevosina, jotka lähetetään matkaan. Näiden sinettien kuvaamien tapahtumien ajoittaminen on vaikeaa, sillä ensimmäisen sinetin vaikutus maan päällä jää epäselväksi ja muiden sinettien kaltaisia tapahtumia on ollut ajanlaskun alun jälkeisessä maailmanhistoriassa useita.
5. sinetti on jo kuitenkin erilainen, mutta sillä ei ole näkyvää vaikutusta maan päällä tai ainakaan tällaista ei mainita. Sinetillä on vaikutusta Taivaassa, jossa Jumalan alttarin alla olevien kristittyjen marttyyrien sielut haluavat tietää kuinka pitkälle Jumala siirtää Tuomioitaan. Heille annetussa vastauksessa on aikaviite, joskin epämääräinen:
11. Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
Ilm. 6
”Vielä vähän aikaa” on tuskin Taivaankaan näkökulmasta kovin pitkä, esimerkiksi vuosisatoja kestävä ajanjakso, ja jos ensimmäiset neljä sinettiä koskettavat koko maapalloa, niin sodan, jätti-inflaation ja ihmisten massakuolemien jälkeen Ilmestyskirjan ensimmäinen varmasti tunnistettava tapahtuma, Herran Vihan Päivän alku kuudennen sinetin kohdalla on hyvin lähellä. Herra sanoo Hänen Vihansa hehkun leimahtavan kun Goog liittolaisineen yrittää hyökätä Israeliin (Hes. 38).
Ei ole varmaa ovatko ensimmäiset neljä sinettiä vielä ”koetuksen hetkeä” (Ilm. 3:10) tai Suurta Ahdistusta, josta Herra Hänelle uskollisen seurakuntansa pelastaa, mutta Herran Vihaan meitä ei ole määrätty (1. Tess. 5:9), joten seurakunta on poistunut maan päältä viimeistään Ilmestyskirjan 6. luvun lopussa.
7. luvun alussa kerrotaan enkelien merkitsevän yhteensä 144 000 ihmistä kaikista Israelin lasten sukukunnista. Vaikka me pakanakansat olemmekin tulleet uskomme myötä osaksi hengellistä Israelia, niin emme ole kuitenkaan suvultamme Israelin lapsia eli juutalaisia. Paavali kertoo Israelin lapsista pelastuvan vain jäännöksen (Room. 9:27) ja tämän jäännöksen hän nimeää ”valituiksi” (Room. 11:5, 7), jotka Jeesuskin mainitsee Öljymäellä kertoessaan opetuslapsille Toisen Tulemuksensa merkeistä (Matt 24).
Nämä 144 000 ovat siis israelilaisia, jotka ovat heränneet uskomaan Jeesukseen tunnistaessaan Hänet Messiaakseen kuudennen sinetin tapahtumien myötä.
Sitten Johannes näkee Taivaassa lukemattoman joukon ihmisiä maailman kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja hänelle kerrotaan, että nämä ihmiset ovat tulleet siitä Suuresta Ahdistuksesta, jollaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut, eikä ole tuleva:
14. …Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Ilm. 7
Nämä ovat ihmisiä, jotka eivät ole ennen Ahdistuksen aikaa joko uskoneet Jeesukseen ollenkaan tai ovat olleet uskossaan penseitä eli haaleita, ja siksi jääneet maan päälle koeteltaviksi ja heränneet tänä aikana palavaan uskoon tunnistaessaan Jeesuksen ja todistaessaan Herran Vihan Päivän tapahtumia. Tämän jälkeen he ovat suojassa kaikilta kokemiltaan kauheuksilta ja Jumala itse on pyyhkivä kyyneleet heidän silmistään (ilm. 7:17).
Seurakunnan eli ilman näkemistä Kristukseen uskoneitten Tempausta ei siis kuvata Ilmestyskirjassa suoraan, eikä sen ajankohtaa paljasteta, koska se on Paavalin mukaan mysteeri (1. Kor. 15:51) eli salaisuus, joka paljastetaan uskovaisille vain Pyhän Hengen kautta, ja joka tulee suurimmalle osalle maailman ihmisiä yllätyksenä (1. Tess. 5:1-3).
Tempaus tapahtuu kuitenkin pasunan ja ylienkelin äänen ja käskyhuudon kuuluessa, ja maan päällä tuona hetkenä elävien uskovaisten kanssa temmataan yläilmoihin myös Kristuksessa kuolleet (1. Tess. 4:16-17), jotka eivät ole Suuressa Ahdistuksessa olleet. Tämän vuoksi Ilmestyskirjan 7. luvussa Taivaaseen ilmestyvät ihmiset eivät ole Kristuksen Morsian, vaan Vaivanajan pyhiä, mahdollisesti Häävieraita.
Ilmestyskirjan 8. luvun alussa Karitsa avaa seitsemännen sinetin, jolloin Taivaaseen tulee äänettömyys jota seuraa Jumalan Tuomion seuraava vaihe eli pasunoihin puhaltaminen. Tämän sinetin vaikutusta maan päälle ei jälleen kerrota, niin kuin oli myös viidennen sinetin kohdalla, mutta äänettömyyden kerrotaan kestävän ”noin puoli hetkeä”. On epäselvää kuinka pitkästä ajanjaksosta maan päällä on kyse, mutta juutalaisen ajanlaskun hetki vastaa päivän valosta riippuen noin tuntia, joten kovin pitkästä ajanjaksosta ei joka tapauksessa todennäköisesti ole kyse.
Loppuosa luvusta 8 kuvaa ensimmäisen neljän pasunan puhaltamisen vaikutuksia maan päällä ja tähtitaivaalla, ja niiden aiheuttama tuhoja.
Yhdeksännen luvun alussa enkeli puhaltaa viidenteen pasunaan, jolloin kuvataan ”Taivaasta maan päälle pudonnutta tähteä”, jolle annetaan syvyyden kaivon avain. Syvyydestä kerrotaan nousevan maan päälle vitsaukseksi heinäsirkkoja, jotka vaivaavat viiden kuulauden ajan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.
Kuudennen pasunan vaikutuksesta päästetään maan päällä irti Eufrat-joen varrella sidottuna olleet enkelit, joiden ratsuväki surmaa kolmasosan maapallon ihmisistä. Kerrotaan, että tästä huolimatta jäljelle jääneet ihmiset eivät tee parannusta pahoista teoistaan.
Ilmestyskirjan 10. luvussa kerrotaan väkevästä enkelistä, joka laskee jalkansa meren ja maan päälle, ja jolla on kädessään avattu kirjakäärö. Tämä enkeli nostaa kätensä taivasta kohti ja:
6. …vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,
7. vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.Ilm. 10
Tämä on viittaus Danielin kirjan 12. lukuun, jossa kerrotaan juutalaisten kohtalosta ja pelastuksesta Suuren Ahdistuksen aikana. Danielin kirjassa kerrotaan seuraavasti:
6. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?”
7. Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: ”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.”Dan. 12
Pyhän kansan eli Israelin lasten yhden osan hajotuksen loppu alkoi Israelin valtion synnyn yhteydessä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, juutalaisten alkaessa muuttaa suuressa määrin takaisin kotimaahansa. Tämä muuttoliike jatkuu edelleen.
Danielin kirjassa oleva aikamääre aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa on viittaus Ahdistuksen ajan ensimmäiseen puoliskoon, kolmeen ja puoleen vuoteen, sillä Danielin kirjan 11. luku ulottuu lopun aikoihin asti (Dan. 11:40) ja luku 12 aloitetaan seuraavasti:
1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
Dan. 12
Seitsemäs pasuna on siis todennäköisesti Ahdistuksen ajan puoliväli, sillä Ilmestyskirjassa meren ja maan päällä seisova enkeli kertoo sen ajan loppuvan tähän pasunaan, jolloin Jumalan salaisuus käy täytäntöön niin kuin Hän on sen profeetoille ilmoittanut.
Tähän viittaa myös Ilmestyskirjan enkelin kädessä oleva avattu kirjakäärö eli Danielin kirjan lopun aikoihin asti sinetöity tieto (Dan. 12:4, 9). Johannes saa kirjakäärön syötäväkseen ja se on hänen suussansa makea, mutta vatsassa karvas. Makeus kuvaa pelastusta, kun karvastelu taas sitä aikaa, jossa pelastus tapahtuu eli Suuressa Ahdistuksessa.
Tästä eteenpäin aina 16. luvun alkuun asti Ilmestyskirja ei kulje täysin kronologisesti eli aikajärjestyksessä, vaan tapahtumia kuvataan eri näkökulmista.
Yhdennentoista luvun alussa Johannesta pyydetään mittaamaan Taivaassa oleva Jumalan Temppeli, mutta jättämään maan päällä oleva esikartano pois, sillä kerrotaan, että pakanakansat tulevat tallaamaan sitä neljänkymmenen kahden kuukauden eli kolmen ja puolen vuoden ajan. Tämä on viittaus Ahdistuksen ajan jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin lohikäärme eli saatana ja sen asettama ensimmäinen syvyydestä nouseva peto, joka saa valtaansa kaikki maailman ihmiset, toimii maan päällä myös neljänkymmenen kahden kuukauden ajan (Ilm. 13:5).
Tämän jälkeen kerrotaan kahdesta säkkipukuisesta todistajasta, jotka profetoivat maan päällä tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan eli seitsemän vuoden Ahdistuksen ajan ensimmäisen puoliskon, kolmen ja puolen vuoden pituisen ajanjakson ajan, sillä edellä kuvattu syvyydestä nouseva peto käy sotaa heitä vastaan ja voittaa heidät heidän profetoimisensa päivien tultua päätökseen.
Näiden kahden todistajan henkilöllisyyttä ei suoraan paljasteta ja jollei ole kyse yksittäisistä henkilöistä, he voivat olla myös kansanryhmiä. Heidän sanotaan olevan ”ne kaksi öljypuuta” eli mahdollisesti jalo ja villi öljypuu, israelilaisia ja pakanoita, sekä ”ne kaksi lampunjalkaa” (Ilm. 1:20) eli mahdollisesti Ahdistuksen aikaan jääneet kaksi seurakuntaa.
Näille kahdelle todistajalle on annettu suuri valta maan päällä lyödä sitä erilaisilla vitsauksilla, ja ihmiset vihaavat heitä tämän tähden. He voivat olla siis myös Paavalin mainitsema pidättäjä (2. Tess. 2:6-7), sillä vasta heidän marttyyrikuolemansa ja Taivaaseen ottamisensa jälkeen peto saa koko maapallon valtaansa.
Ilmestyskirjan 11. luvun loppuosassa seitsemäs enkeli puhaltaa pasunaan ja Taivaan Temppelissä valtaistuimillaan istuvien kahdenkymmenen neljän vanhimman kerrotaan sanovan:
17. … Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.
Ilm. 11
Pasunoita seuraavat seitsemän Jumalan Vihan maljaa, joissa Hänen tuomionsa maata ja sen syntisiä kohtaan täyttyvät (Ilm. 15:1).
Ilmestyskirjan 12. luvussa kerrotaan suuresta merkistä taivaalla, naisesta, joka on raskaana ja jonka on vaikea synnyttää. Myös Jeesus kertoi Öljymäellä opetuslapsilleen, että Hänen Toista Tulemustaan edeltää aika, joka on verrattavissa synnytyskipujen alkuun, mutta että ne ovat vasta alkua (Matt. 24:8). Paavali sanoo Herran Päivästä, että:
5:3 Kun he sanovat: ”Nyt on rauha, ei hätää mitään”, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
1. Tess.
Tämä nainen ei voi olla Kristuksen Morsian eli Seurakunta, sillä vihkimätön Morsian ei voi synnyttää ketään. Eikä se voi olla yksistään Jeesuksen synnyttänyt Maria, sillä naisen lapsi temmataan heti synnytyksen jälkeen Taivaaseen, jonka jälkeen nainen pakenee toista taivaalla ollutta merkkiä, tulipunaista lohikäärmettä eli saatanaa erämaahan, jossa häntä suojellaan tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan eli kolmen ja puolen vuoden ajan. Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi pakenivat kaikki yhdessä.
Nainen on siis Vaimo eli Israel, jonka keskuudesta pelastus tuli Jeesuksen muodossa (Room. 11:26). Tästä on todisteena naisen seppeleenä olevat kaksitoista tähteä, jotka symboloivat kahtatoista Israelin sukukuntaa.
Lohikäärme yrittää niellä heti synnytyksen jälkeen naisen poikalapsen, josta sanotaan, että se on tuleva hallitsemaan kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla, mutta lapsi siis temmataan pois maan päältä turvaan Taivaaseen. Lapsi on sekä Jeesus, seurakunnan pää että myös Hänen Morsiamensa, seurakunnan ruumis, joka myös tulee hallitsemaan pakanakansoja rautaisella valtikalla yhdessä Ylkänsä kanssa (ilm. 2:26-37). Seurakuntaa on kerätty Jeesukseen uskovista jo kahden tuhannen vuoden ajan, ja Jeesuksesta lähtien viimeiseen pelastukseen sisälle tulevaan pakanaan asti (Room. 11:25) paholainen on yrittänyt estää ihmisiä tulemasta uskoon ja jos mahdollista, niellä eli tuhota ne, jotka jo uskovat.
Ilmestyskirjan 12. luvun alku on siis kuvaus seurakunnan Tempauksesta ennen Herran Päivää, jolloin Jumala poistaa juutalaisten osittaisen sokeuden Jeesusta kohtaan ja siirtyy käsittelemään omaisuuskansansa pelastusta (Room. 11:25-26).
Tämän jälkeen syttyy sota Taivaassa, jonka enkeliruhtinas Miikael ja hänen enkelinsä voittavat (vrt. Dan. 12:1) ja he heittävät saatanan ja hänen enkelinsä ulos maan päälle. Saatanalla, kristittyjen veljien syyttäjällä ei ole sijaa Taivaassa yhdessä Kristuksen Morsiamen, seurakunnan kanssa, kuten Ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä kerrotaan Tempauksen toteutumisesta, että silloin on ”Kuolema on nielty ja voitto saatu” (1. Kor. 15:54). Ilmestyskirjan mukaan seurakunta on voittanut paholaisen ”Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti” (Ilm, 12:11).
Tästä eteenpäin perkele eli saatana tietää, että hänellä vain vähän aikaa (Ilm. 12:12), yhteensä seitsemän vuotta toteuttaa pahat aikeensa maan päällä.
12. luvussa kerrotaan myös, että lohikäärme yrittää hyökätä poikalapsen synnyttäneen vaimon kimppuun, mutta ei onnistu, sillä vaimolle annetaan kotkan siivet, jolla se lennätetään erämaahan, suojaan lohikäärmeeltä ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Myös tämä on viittaus Ahdistuksen ajan ensimmäiseen kolmeen ja puoleen vuoteen. Käärmeen epäonnistuttua se siirtyy pitämään vihaa muita Israelin jälkeläisiä kohtaan, niitä jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus. Nämä ovat Ahdistuksen aikana palavaan uskoon heränneitä ihmisiä.
Ilmestyskirjan 13. luvussa kerrotaan merestä nousevasta pedosta, joka saa voimansa maan päälle syöksetyltä lohikäärmeeltä eli saatanalta neljäksikymmeneksi kahdeksi kuukaudeksi eli Ahdistuksen ajan toiseksi puolikkaaksi, kolmen ja puolen vuoden ajaksi. Pedolle annetaan valta käydä sotaa pyhiä eli uskovaisia, kuten kahta säkkipukuista todistajaa vastaan ja voittaa heidät. Peto saa tällöin valtaansa koko maapallon väestön (Ilm. 13:7).
Ensimmäisellä pedolla kerrotaan olevan seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja myöhemmin Ilmestyskirjassa sen kerrotaan olevan kuningas, joka nousee syvyydestä eli merestä (Ilm 17:7-9). Tämän pedon jälkeen nousee maasta toinen peto, joka saa valtansa ensimmäiseltä pedolta, ja se saa kaikki maailman ihmiset kumartamaan ensimmäistä petoa ja tekemään sen kuvan, jolle se antaa hengen, niin että se osaisi puhua, ja pakottaa ihmiset kumartamaan pedon kuvaa kuoleman uhalla. Toinen peto asettaa myös pedon merkin, niin ”ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku” (Ilm. 13:17). Tällaista kaiken kaupankäynnin kieltävää merkkiä ei ole vielä asetettu, mutta sen esiasteita saattaa olla jo olemassa.
Ensimmäinen peto, kuningas on hyvin todennäköisesti myös laittomuuden ihminen, josta Paavali puhuu Toisessa Tessalonikalaiskirjeessä (2. Tess. 2:3). Toisen pedon kerrotaan myöhemmin Ilmestyskirjassa olevan väärä profeetta (Ilm. 19:20).
Seuraavassa Ilmestyskirjan luvussa 14 näytetään Ahdistuksen ajan jälkeinen tapahtuma, jossa Karitsa eli Jeesus seisoo maan päällä, Siionin vuorella ja Hänen kanssaan ovat ahdistuksessa selvinneet 144 000 israelilaista eli valittua.
Sitten kerrotaan Jumalan tuomioiden alkamisesta, suuren Babylonin tuhosta ja varoitetaan kumartamasta petoa tai sen kuvaa tai ottamassa pedonmerkkiä, ettei joutuisi Jumalan vihan alle ja iankaikkiseen kadotukseen. Sanotaan myös, että tästä eteenpäin marttyyrikuoleman kokevat ovat autuaita (Ilm. 14:13).
Luvun 14 lopussa ja luvussa 15 kerrotaan Jumalan tuomion täytäntöön panosta ja siihen valmistautumisesta eli seitsemän Jumalan vihan kultaisen maljan vuodattamisesta maan päälle. Tässä kohtaa Ilmestyskirja palaa takaisin kronologiseen eli aikajärjestyksessä kulkevaan kerrontaan.
Ilmestyskirjan Luvussa 16 kerrotaan seitsemän Jumalan vihan maljan vaikutuksista maan päällä ja ihmisissä, jotka eivät kokemistaan vitsauksista huolimatta tee parannusta synneistään. Kerrotaan myös, että tässä vaiheessa lohikäärme, peto ja väärä profeetta alkavat kokoamaan maan kuninkaita Harmageddoniin, sotaan pian tapahtuvaa Jeesuksen Toista Tulemusta varten.
Luvun 16 lopussa ja 17. luvussa, seitsemännen sinetin kohdalla kerrotaan suuren Babylonin tuhosta ja kerrotaan sekä sen että ensimmäisen pedon salaisuus. Ensimmäinen syvyydestä nouseva peto kuvataan kymmenen kuninkaan tai niiden kaltaisen yhteenliittymä, jotka antavat valtansa yhdelle kuninkaalle, pedolle hetkeksi aikaa, hallitaksensa yhdessä sen kanssa. Suuri Babylon on kaupunki, jossa on seitsemän vuorta tai kukkulaa (Ilm. 17:9) ja jolla on ”maan kuninkaitten kuninkuus” (Ilm. 17:18). Peto ja muut kuninkaat kuitenkin vihaavat suurta Babylonia ja ”riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa” (Ilm. 17:16) anteekseen kaiken valtansa pedolle. Suuren Babylonin sanotaan istuvan monien kansojen ja väkijoukkojen ja kansanheimojen ja kielien päällä. (Ilm. 17:1, 15).
Ilmestyskirjan 17. luvussa kerrotaan myös, että ne kymmenen kuningasta sotivat Karitsaa vastaa, joka voittaa heidät, ja jonka kanssa yhdessä voittavat kutsutut, valitut ja uskolliset (Ilm. 17:14). Paavali käyttää uskovista pakanoista usein nimitystä kutsutut tai kutsutut pyhät (Room. 1:17). Valittujen Paavali kertoo olevan Israelista pelastuva jäännös (Room. 11:5, 7). Kolmas Kristuksen kanssa voittava ryhmä on uskolliset eli mahdollisesti marttyyrikuoleman Ahdistuksen aikana kokeneet uskovaiset (Ilm. 2:10).
Ilmestyskirjan 18. luvussa kerrotaan tarkemmin suuren Babylonin tuhosta ja siitä, että se on kaupunki, jonka:
2. haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.
Ilm. 18
Sen kuvataan olevan vauras, merellinen kauppakaupunki, jonka tuho on tuleva yhdessä hetkessä ja että maan asukkaat ja kauppiaat ovat sureva sen kohtaloa.
Ilmestyskirjan 19. luvussa tapahtuu Jeesuksen Toinen Tulemus eli näkyvä paluu maan päälle. Jeesuksen mukana laskeutuu Hänen Taivaassa vihitty Vaimonsa eli kaikki Hänen pyhänsä:
7. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
8. Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus.”Ilm. 19
Karitsan eli Jeesuksen ja pyhien häät ovat alkaneet jo Morsiamen eli seurakunnan Tempauksella Ahdistuksen ajan alussa ja jatkuvat nyt juutalaisen perinteen mukaisesti hääaterialla, joka tapahtuu maan päällä. Sanotaan myös, että ”Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!” (Ilm. 19:9).
Jeesus ja Hänen sotajoukkonsa sotivat Harmageddoniim kokoontuneita pedon sotajoukkoja vastaan ja voittavat heidät:
19. Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.
20. Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
21. Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.Ilm. 19
Ilmestyskirjan 20. luvun alussa kerrotaan, että Taivaasta laskeutuva enkeli:
2. …otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi.
Ilm. 20
Sitten kerrotaan, että Jeesukseen uskoneet elävät (Ilm. 2:26-27) ja kuolleet tulevat hallitsemaan Hänen kanssaan maan päällä sen tuhannen vuoden aikana, jolloin saatana on sidottuna (Ilm. 20:4).
Näiden tuhannen vuoden jälkeen saatana päästetään vapaaksi, hetkeksi aikaa villitsemään maan kansoja vielä kerran sotaan Jerusalemia ja pyhiä vastaan, mutta tuli Taivaasta kuluttaa heidät, ja saatana heitetään tuliseen järveen, jossa peto ja väärä profeetta jo ovat,
Tämän jälkeen kerrotaan niin sanotusta viimeisestä tuomiosta, jossa kaikki maan päällä kaikkina aikoina eläneet ihmiset, joiden nimi ei ole kirjoitettuna Karitsan elämän kirjaan, tuomitaan ja heitetään myös tuliseen järveen eli iankaikkiseen kadotukseen.
Ilmestyskirjan 21. luvussa kerrotaan vanhan maan ja taivaan väistyneen:
1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.Ilm. 21
Kerrotaan myös ketkä saavat uuden taivaan ja maan periä, ja ketkä eivät:
7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”Ilm. 21
Kerrotaan myös Karitsan Vaimosta, joka on Taivaasta laskeutuvassa Uudessa Jerusalemissa eli Jumalan Majassa maan päällä. Tässä vaiheessa ei enää ole eroa vanhan maailman kansojen välillä, vaan Uuteen Jerusalemiin pääsevät ainoastaan ”ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan” (Ilm. 21:27).
Ilmestyskirjan 22. luvussa kerrotaan elämän puusta eli siitä puusta, jonka vuoksi Jumala joutui karkottamaan Aatamin ja Eevan paratiisista syntiinlankeenuksen jälkeen, etteivät he langenneessa tilassaan söisi siitä ja eläisi ikuisesti.
Luvussa kerrotaan myös, että:
14. Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
Ilm. 22
Kehotetaan myös ottamaan vaari Ilmestyskirjan ennustuksista ja pitämään sen sisältö muuttumattomana, ettei saisi päälleen kaikkia siinä mainittuja vitsauksia,
Ilmestyskirja päättyy jakeisiin:
20. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ”Totisesti, minä tulen pian”. Amen, tule, Herra Jeesus!
21. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.Ilm. 22
