Yleisesti Ilmestyskirja on tulevista tapahtumista kertova näky eli profetia, joka on annettu ensimmäisellä vuosisadalla jKr.
1. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää;
Ilm. 1
Profetiassa voi olla myös takaumia ja viittauksia jo menneisiin
tapahtumiin, mutta pääpaino on tulevaisuudessa eli tämä asettaa kirjan
tapahtumille kontekstin, jota vasten sen kertomia asioita on tulkittava.
Ilmestyskirjan 1., 2., ja 3. luvussa Jeesus käsittelee seitsemän maan
päällä olevan seurakunnan hengellistä tilaa ja kohtaloita, ja kertoo
heille myös asioita, joita ei vielä tähän päivään mennessä ole
tapahtunut eli profetia ulottuu tässä vaiheessa ainakin osin aina
nykypäivään asti:
10. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin,
niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä,
joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan
päällä asuvat.
Ilm. 3
Hänen silmissään uskolliselle Filadelfian seurakunnalle Jeesus sanoo myös, että Hän on avannut heidän eteensä oven.
4. Luvun alussa ilmestyksen saanut Johannes näkee Taivaassa olevan
oven avoinna ja pasunan kaltainen ääni kutsuu hänet ylös ja sanoo
näyttävänsä mitä seurakunnille kerrottujen tapahtumien jälkeen on
tapahtuva:
1. Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja
ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan
minulle, sanoi: ”Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän
jälkeen on tapahtuva”.
Ilm. 4
Ilmestyskirjan 5. luvussa Johannes on Taivaassa ja näkee
valtaistuimella istuvan kädessä kirjakäärön, jossa on seitsemän sinettiä
ja itkee koska mistään Taivaasta tai maan päältä ei löydy ketään, joka
olisi arvollinen ottamaan käärön ja avaamaan sinetit.
Sitten Johannes näkee teurastetun karitsan kaltaisen olennon eli
ristiinnaulitun Jeesuksen, joka on voittanut kuoleman ja on täten
arvollinen avaamaan sinetit. Kerrotaan myös, että Hän on verellään
ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista
ja kansanheimoista. Näistä ihmisistä kerrotaan, että Jeesus on:
10. …tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä.
Ilm. 5
Tähän asti tapahtumat vaikuttavat kulkevan kronologisesti eli
aikajärjestyksessä, vaikka 4. luvun alussa siirrytäänkin Taivaaseen,
jossa aikaa ei ole. Jeesus ristiinnaulittiin 2000 vuotta sitten, jolloin
Hän osti kaikki maailman ihmiset kuningaskunnaksi ja papeiksi, että
tulisimme hallitsemaan maan päällä, jos vain uskomme Häneen. Tätä ei
vielä ole tapahtunut.
Ilmestyskirjan 6. luvun alussa Karitsa eli Taivaassa hallitseva
Jeesus Kristus avaa ensimmäisen sinetin. Neljä ensimmäistä sinettiä ovat
luonteeltaan erilaisia kuin muut ja ne kuvataan eri värisinä hevosina,
jotka lähetetään matkaan. Näiden sinettien kuvaamien tapahtumien
ajoittaminen on vaikeaa, sillä ensimmäisen sinetin vaikutus maan päällä
jää epäselväksi ja muiden sinettien kaltaisia tapahtumia on ollut
ajanlaskun alun jälkeisessä maailmanhistoriassa useita.
5. sinetti on jo kuitenkin erilainen, mutta sillä ei ole näkyvää
vaikutusta maan päällä tai ainakaan tällaista ei mainita. Sinetillä on
vaikutusta Taivaassa, jossa Jumalan alttarin alla olevien kristittyjen
marttyyrien sielut haluavat tietää kuinka pitkälle Jumala siirtää
Tuomioitaan. Heille annetussa vastauksessa on aikaviite, joskin
epämääräinen:
11. Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille
sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli
täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli
joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
Ilm. 6
”Vielä vähän aikaa” on tuskin Taivaankaan näkökulmasta kovin pitkä,
esimerkiksi vuosisatoja kestävä ajanjakso, ja jos ensimmäiset neljä
sinettiä koskettavat koko maapalloa, niin sodan, jätti-inflaation ja
ihmisten massakuolemien jälkeen Ilmestyskirjan ensimmäinen varmasti
tunnistettava tapahtuma, Herran Vihan Päivän alku kuudennen sinetin
kohdalla on hyvin lähellä. Herra sanoo Hänen Vihansa hehkun leimahtavan
kun Goog liittolaisineen yrittää hyökätä Israeliin (Hes. 38).
Ei ole varmaa ovatko ensimmäiset neljä sinettiä vielä ”koetuksen
hetkeä” (Ilm. 3:10) tai Suurta Ahdistusta, josta Herra Hänelle
uskollisen seurakuntansa pelastaa, mutta Herran Vihaan meitä ei ole
määrätty (1. Tess. 5:9), joten seurakunta on poistunut maan päältä
viimeistään Ilmestyskirjan 6. luvun lopussa.
7. luvun alussa kerrotaan enkelien merkitsevän yhteensä 144 000
ihmistä kaikista Israelin lasten sukukunnista. Vaikka me pakanakansat
olemmekin tulleet uskomme myötä osaksi hengellistä Israelia, niin emme
ole kuitenkaan suvultamme Israelin lapsia eli juutalaisia. Paavali
kertoo Israelin lapsista pelastuvan vain jäännöksen (Room. 9:27) ja
tämän jäännöksen hän nimeää ”valituiksi” (Room. 11:5, 7), jotka
Jeesuskin mainitsee Öljymäellä kertoessaan opetuslapsille Toisen
Tulemuksensa merkeistä (Matt 24).
Nämä 144 000 ovat siis israelilaisia, jotka ovat heränneet uskomaan
Jeesukseen tunnistaessaan Hänet Messiaakseen kuudennen sinetin
tapahtumien myötä.
Sitten Johannes näkee Taivaassa lukemattoman joukon ihmisiä maailman
kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja
hänelle kerrotaan, että nämä ihmiset ovat tulleet siitä Suuresta
Ahdistuksesta, jollaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut, eikä ole
tuleva:
14. …Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Ilm. 7
Nämä ovat ihmisiä, jotka eivät ole ennen Ahdistuksen aikaa joko
uskoneet Jeesukseen ollenkaan tai ovat olleet uskossaan penseitä eli
haaleita, ja siksi jääneet maan päälle koeteltaviksi ja heränneet tänä
aikana palavaan uskoon tunnistaessaan Jeesuksen ja todistaessaan Herran
Vihan Päivän tapahtumia. Tämän jälkeen he ovat suojassa kaikilta
kokemiltaan kauheuksilta ja Jumala itse on pyyhkivä kyyneleet heidän
silmistään (ilm. 7:17).
Seurakunnan eli ilman näkemistä Kristukseen uskoneitten Tempausta ei
siis kuvata Ilmestyskirjassa suoraan, eikä sen ajankohtaa paljasteta,
koska se on Paavalin mukaan mysteeri (1. Kor. 15:51) eli salaisuus, joka
paljastetaan uskovaisille vain Pyhän Hengen kautta, ja joka tulee
suurimmalle osalle maailman ihmisiä yllätyksenä (1. Tess. 5:1-3).
Tempaus tapahtuu kuitenkin pasunan ja ylienkelin äänen ja käskyhuudon
kuuluessa, ja maan päällä tuona hetkenä elävien uskovaisten kanssa
temmataan yläilmoihin myös Kristuksessa kuolleet (1. Tess. 4:16-17),
jotka eivät ole Suuressa Ahdistuksessa olleet. Tämän vuoksi
Ilmestyskirjan 7. luvussa Taivaaseen ilmestyvät ihmiset eivät ole
Kristuksen Morsian, vaan Vaivanajan pyhiä, mahdollisesti Häävieraita.
Ilmestyskirjan 8. luvun alussa Karitsa avaa seitsemännen sinetin,
jolloin Taivaaseen tulee äänettömyys jota seuraa Jumalan Tuomion
seuraava vaihe eli pasunoihin puhaltaminen. Tämän sinetin vaikutusta
maan päälle ei jälleen kerrota, niin kuin oli myös viidennen sinetin
kohdalla, mutta äänettömyyden kerrotaan kestävän ”noin puoli hetkeä”. On
epäselvää kuinka pitkästä ajanjaksosta maan päällä on kyse, mutta
juutalaisen ajanlaskun hetki vastaa päivän valosta riippuen noin tuntia,
joten kovin pitkästä ajanjaksosta ei joka tapauksessa todennäköisesti
ole kyse.
Loppuosa luvusta 8 kuvaa ensimmäisen neljän pasunan puhaltamisen
vaikutuksia maan päällä ja tähtitaivaalla, ja niiden aiheuttama tuhoja.
Yhdeksännen luvun alussa enkeli puhaltaa viidenteen pasunaan, jolloin
kuvataan ”Taivaasta maan päälle pudonnutta tähteä”, jolle annetaan
syvyyden kaivon avain. Syvyydestä kerrotaan nousevan maan päälle
vitsaukseksi heinäsirkkoja, jotka vaivaavat viiden kuulauden ajan niitä
ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.
Kuudennen pasunan vaikutuksesta päästetään maan päällä irti
Eufrat-joen varrella sidottuna olleet enkelit, joiden ratsuväki surmaa
kolmasosan maapallon ihmisistä. Kerrotaan, että tästä huolimatta
jäljelle jääneet ihmiset eivät tee parannusta pahoista teoistaan.
Ilmestyskirjan 10. luvussa kerrotaan väkevästä enkelistä, joka laskee
jalkansa meren ja maan päälle, ja jolla on kädessään avattu kirjakäärö.
Tämä enkeli nostaa kätensä taivasta kohti ja:
6. …vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen,
joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja
meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,
7. vaan että
niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen
puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän
sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.
Ilm. 10
Tämä on viittaus Danielin kirjan 12. lukuun, jossa kerrotaan
juutalaisten kohtalosta ja pelastuksesta Suuren Ahdistuksen aikana.
Danielin kirjassa kerrotaan seuraavasti:
6. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten
yläpuolella: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain
loppuun?”
7. Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli
virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä
taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti:
”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan
yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.”
Dan. 12
Pyhän kansan eli Israelin lasten yhden osan hajotuksen loppu alkoi
Israelin valtion synnyn yhteydessä toisen maailmansodan päättymisen
jälkeen, juutalaisten alkaessa muuttaa suuressa määrin takaisin
kotimaahansa. Tämä muuttoliike jatkuu edelleen.
Danielin kirjassa oleva aikamääre aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa on
viittaus Ahdistuksen ajan ensimmäiseen puoliskoon, kolmeen ja puoleen
vuoteen, sillä Danielin kirjan 11. luku ulottuu lopun aikoihin asti
(Dan. 11:40) ja luku 12 aloitetaan seuraavasti:
1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo
sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka
kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan
siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi,
kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
Dan. 12
Seitsemäs pasuna on siis todennäköisesti Ahdistuksen ajan puoliväli,
sillä Ilmestyskirjassa meren ja maan päällä seisova enkeli kertoo sen
ajan loppuvan tähän pasunaan, jolloin Jumalan salaisuus käy täytäntöön
niin kuin Hän on sen profeetoille ilmoittanut.
Tähän viittaa myös Ilmestyskirjan enkelin kädessä oleva avattu
kirjakäärö eli Danielin kirjan lopun aikoihin asti sinetöity tieto (Dan.
12:4, 9). Johannes saa kirjakäärön syötäväkseen ja se on hänen
suussansa makea, mutta vatsassa karvas. Makeus kuvaa pelastusta, kun
karvastelu taas sitä aikaa, jossa pelastus tapahtuu eli Suuressa
Ahdistuksessa.
Tästä eteenpäin aina 16. luvun alkuun asti Ilmestyskirja ei kulje
täysin kronologisesti eli aikajärjestyksessä, vaan tapahtumia kuvataan
eri näkökulmista.
Yhdennentoista luvun alussa Johannesta pyydetään mittaamaan Taivaassa
oleva Jumalan Temppeli, mutta jättämään maan päällä oleva esikartano
pois, sillä kerrotaan, että pakanakansat tulevat tallaamaan sitä
neljänkymmenen kahden kuukauden eli kolmen ja puolen vuoden ajan. Tämä
on viittaus Ahdistuksen ajan jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin
lohikäärme eli saatana ja sen asettama ensimmäinen syvyydestä nouseva
peto, joka saa valtaansa kaikki maailman ihmiset, toimii maan päällä
myös neljänkymmenen kahden kuukauden ajan (Ilm. 13:5).
Tämän jälkeen kerrotaan kahdesta säkkipukuisesta todistajasta, jotka
profetoivat maan päällä tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan
eli seitsemän vuoden Ahdistuksen ajan ensimmäisen puoliskon, kolmen ja
puolen vuoden pituisen ajanjakson ajan, sillä edellä kuvattu syvyydestä
nouseva peto käy sotaa heitä vastaan ja voittaa heidät heidän
profetoimisensa päivien tultua päätökseen.
Näiden kahden todistajan henkilöllisyyttä ei suoraan paljasteta ja
jollei ole kyse yksittäisistä henkilöistä, he voivat olla myös
kansanryhmiä. Heidän sanotaan olevan ”ne kaksi öljypuuta” eli
mahdollisesti jalo ja villi öljypuu, israelilaisia ja pakanoita, sekä
”ne kaksi lampunjalkaa” (Ilm. 1:20) eli mahdollisesti Ahdistuksen aikaan
jääneet kaksi seurakuntaa.
Näille kahdelle todistajalle on annettu suuri valta maan päällä lyödä
sitä erilaisilla vitsauksilla, ja ihmiset vihaavat heitä tämän tähden.
He voivat olla siis myös Paavalin mainitsema pidättäjä (2. Tess. 2:6-7),
sillä vasta heidän marttyyrikuolemansa ja Taivaaseen ottamisensa
jälkeen peto saa koko maapallon valtaansa.
Ilmestyskirjan 11. luvun loppuosassa seitsemäs enkeli puhaltaa
pasunaan ja Taivaan Temppelissä valtaistuimillaan istuvien
kahdenkymmenen neljän vanhimman kerrotaan sanovan:
17. … Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja
joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut
hallituksen.
Ilm. 11
Pasunoita seuraavat seitsemän Jumalan Vihan maljaa, joissa Hänen tuomionsa maata ja sen syntisiä kohtaan täyttyvät (Ilm. 15:1).
Ilmestyskirjan 12. luvussa kerrotaan suuresta merkistä taivaalla,
naisesta, joka on raskaana ja jonka on vaikea synnyttää. Myös Jeesus
kertoi Öljymäellä opetuslapsilleen, että Hänen Toista Tulemustaan
edeltää aika, joka on verrattavissa synnytyskipujen alkuun, mutta että
ne ovat vasta alkua (Matt. 24:8). Paavali sanoo Herran Päivästä, että:
5:3 Kun he sanovat: ”Nyt on rauha, ei hätää mitään”, silloin yllättää
heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä
he pääse pakoon.
1. Tess.
Tämä nainen ei voi olla Kristuksen Morsian eli Seurakunta, sillä
vihkimätön Morsian ei voi synnyttää ketään. Eikä se voi olla yksistään
Jeesuksen synnyttänyt Maria, sillä naisen lapsi temmataan heti
synnytyksen jälkeen Taivaaseen, jonka jälkeen nainen pakenee toista
taivaalla ollutta merkkiä, tulipunaista lohikäärmettä eli saatanaa
erämaahan, jossa häntä suojellaan tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen
päivän ajan eli kolmen ja puolen vuoden ajan. Maria, Joosef ja
Jeesus-lapsi pakenivat kaikki yhdessä.
Nainen on siis Vaimo eli Israel, jonka keskuudesta pelastus tuli
Jeesuksen muodossa (Room. 11:26). Tästä on todisteena naisen seppeleenä
olevat kaksitoista tähteä, jotka symboloivat kahtatoista Israelin
sukukuntaa.
Lohikäärme yrittää niellä heti synnytyksen jälkeen naisen
poikalapsen, josta sanotaan, että se on tuleva hallitsemaan kaikkia
pakanakansoja rautaisella valtikalla, mutta lapsi siis temmataan pois
maan päältä turvaan Taivaaseen. Lapsi on sekä Jeesus, seurakunnan pää
että myös Hänen Morsiamensa, seurakunnan ruumis, joka myös tulee
hallitsemaan pakanakansoja rautaisella valtikalla yhdessä Ylkänsä kanssa
(ilm. 2:26-37). Seurakuntaa on kerätty Jeesukseen uskovista jo kahden
tuhannen vuoden ajan, ja Jeesuksesta lähtien viimeiseen pelastukseen
sisälle tulevaan pakanaan asti (Room. 11:25) paholainen on yrittänyt
estää ihmisiä tulemasta uskoon ja jos mahdollista, niellä eli tuhota ne,
jotka jo uskovat.
Ilmestyskirjan 12. luvun alku on siis kuvaus seurakunnan Tempauksesta
ennen Herran Päivää, jolloin Jumala poistaa juutalaisten osittaisen
sokeuden Jeesusta kohtaan ja siirtyy käsittelemään omaisuuskansansa
pelastusta (Room. 11:25-26).
Tämän jälkeen syttyy sota Taivaassa, jonka enkeliruhtinas Miikael ja
hänen enkelinsä voittavat (vrt. Dan. 12:1) ja he heittävät saatanan ja
hänen enkelinsä ulos maan päälle. Saatanalla, kristittyjen veljien
syyttäjällä ei ole sijaa Taivaassa yhdessä Kristuksen Morsiamen,
seurakunnan kanssa, kuten Ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä kerrotaan
Tempauksen toteutumisesta, että silloin on ”Kuolema on nielty ja voitto
saatu” (1. Kor. 15:54). Ilmestyskirjan mukaan seurakunta on voittanut
paholaisen ”Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä
ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti” (Ilm,
12:11).
Tästä eteenpäin perkele eli saatana tietää, että hänellä vain vähän
aikaa (Ilm. 12:12), yhteensä seitsemän vuotta toteuttaa pahat aikeensa
maan päällä.
12. luvussa kerrotaan myös, että lohikäärme yrittää hyökätä
poikalapsen synnyttäneen vaimon kimppuun, mutta ei onnistu, sillä
vaimolle annetaan kotkan siivet, jolla se lennätetään erämaahan, suojaan
lohikäärmeeltä ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Myös tämä on
viittaus Ahdistuksen ajan ensimmäiseen kolmeen ja puoleen vuoteen.
Käärmeen epäonnistuttua se siirtyy pitämään vihaa muita Israelin
jälkeläisiä kohtaan, niitä jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on
Jeesuksen todistus. Nämä ovat Ahdistuksen aikana palavaan uskoon
heränneitä ihmisiä.
Ilmestyskirjan 13. luvussa kerrotaan merestä nousevasta pedosta, joka
saa voimansa maan päälle syöksetyltä lohikäärmeeltä eli saatanalta
neljäksikymmeneksi kahdeksi kuukaudeksi eli Ahdistuksen ajan toiseksi
puolikkaaksi, kolmen ja puolen vuoden ajaksi. Pedolle annetaan valta
käydä sotaa pyhiä eli uskovaisia, kuten kahta säkkipukuista todistajaa
vastaan ja voittaa heidät. Peto saa tällöin valtaansa koko maapallon
väestön (Ilm. 13:7).
Ensimmäisellä pedolla kerrotaan olevan seitsemän päätä ja kymmenen
sarvea, ja myöhemmin Ilmestyskirjassa sen kerrotaan olevan kuningas,
joka nousee syvyydestä eli merestä (Ilm 17:7-9). Tämän pedon jälkeen
nousee maasta toinen peto, joka saa valtansa ensimmäiseltä pedolta, ja
se saa kaikki maailman ihmiset kumartamaan ensimmäistä petoa ja tekemään
sen kuvan, jolle se antaa hengen, niin että se osaisi puhua, ja
pakottaa ihmiset kumartamaan pedon kuvaa kuoleman uhalla. Toinen peto
asettaa myös pedon merkin, niin ”ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä
kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku” (Ilm. 13:17).
Tällaista kaiken kaupankäynnin kieltävää merkkiä ei ole vielä asetettu,
mutta sen esiasteita saattaa olla jo olemassa.
Ensimmäinen peto, kuningas on hyvin todennäköisesti myös laittomuuden
ihminen, josta Paavali puhuu Toisessa Tessalonikalaiskirjeessä (2.
Tess. 2:3). Toisen pedon kerrotaan myöhemmin Ilmestyskirjassa olevan
väärä profeetta (Ilm. 19:20).
Seuraavassa Ilmestyskirjan luvussa 14 näytetään Ahdistuksen ajan
jälkeinen tapahtuma, jossa Karitsa eli Jeesus seisoo maan päällä,
Siionin vuorella ja Hänen kanssaan ovat ahdistuksessa selvinneet 144 000
israelilaista eli valittua.
Sitten kerrotaan Jumalan tuomioiden alkamisesta, suuren Babylonin
tuhosta ja varoitetaan kumartamasta petoa tai sen kuvaa tai ottamassa
pedonmerkkiä, ettei joutuisi Jumalan vihan alle ja iankaikkiseen
kadotukseen. Sanotaan myös, että tästä eteenpäin marttyyrikuoleman
kokevat ovat autuaita (Ilm. 14:13).
Luvun 14 lopussa ja luvussa 15 kerrotaan Jumalan tuomion täytäntöön
panosta ja siihen valmistautumisesta eli seitsemän Jumalan vihan
kultaisen maljan vuodattamisesta maan päälle. Tässä kohtaa Ilmestyskirja
palaa takaisin kronologiseen eli aikajärjestyksessä kulkevaan
kerrontaan.
Ilmestyskirjan Luvussa 16 kerrotaan seitsemän Jumalan vihan maljan
vaikutuksista maan päällä ja ihmisissä, jotka eivät kokemistaan
vitsauksista huolimatta tee parannusta synneistään. Kerrotaan myös, että
tässä vaiheessa lohikäärme, peto ja väärä profeetta alkavat kokoamaan
maan kuninkaita Harmageddoniin, sotaan pian tapahtuvaa Jeesuksen Toista
Tulemusta varten.
Luvun 16 lopussa ja 17. luvussa, seitsemännen sinetin kohdalla
kerrotaan suuren Babylonin tuhosta ja kerrotaan sekä sen että
ensimmäisen pedon salaisuus. Ensimmäinen syvyydestä nouseva peto
kuvataan kymmenen kuninkaan tai niiden kaltaisen yhteenliittymä, jotka
antavat valtansa yhdelle kuninkaalle, pedolle hetkeksi aikaa,
hallitaksensa yhdessä sen kanssa. Suuri Babylon on kaupunki, jossa on
seitsemän vuorta tai kukkulaa (Ilm. 17:9) ja jolla on ”maan kuninkaitten
kuninkuus” (Ilm. 17:18). Peto ja muut kuninkaat kuitenkin vihaavat
suurta Babylonia ja ”riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät
hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa” (Ilm. 17:16) anteekseen kaiken
valtansa pedolle. Suuren Babylonin sanotaan istuvan monien kansojen ja
väkijoukkojen ja kansanheimojen ja kielien päällä. (Ilm. 17:1, 15).
Ilmestyskirjan 17. luvussa kerrotaan myös, että ne kymmenen
kuningasta sotivat Karitsaa vastaa, joka voittaa heidät, ja jonka kanssa
yhdessä voittavat kutsutut, valitut ja uskolliset (Ilm. 17:14). Paavali
käyttää uskovista pakanoista usein nimitystä kutsutut tai kutsutut
pyhät (Room. 1:17). Valittujen Paavali kertoo olevan Israelista
pelastuva jäännös (Room. 11:5, 7). Kolmas Kristuksen kanssa voittava
ryhmä on uskolliset eli mahdollisesti marttyyrikuoleman Ahdistuksen
aikana kokeneet uskovaiset (Ilm. 2:10).
Ilmestyskirjan 18. luvussa kerrotaan tarkemmin suuren Babylonin tuhosta ja siitä, että se on kaupunki, jonka:
2. haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan
kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan
kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.
Ilm. 18
Sen kuvataan olevan vauras, merellinen kauppakaupunki, jonka tuho on
tuleva yhdessä hetkessä ja että maan asukkaat ja kauppiaat ovat sureva
sen kohtaloa.
Ilmestyskirjan 19. luvussa tapahtuu Jeesuksen Toinen Tulemus eli
näkyvä paluu maan päälle. Jeesuksen mukana laskeutuu Hänen Taivaassa
vihitty Vaimonsa eli kaikki Hänen pyhänsä:
7. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä
Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
8. Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus.”
Ilm. 19
Karitsan eli Jeesuksen ja pyhien häät ovat alkaneet jo Morsiamen eli
seurakunnan Tempauksella Ahdistuksen ajan alussa ja jatkuvat nyt
juutalaisen perinteen mukaisesti hääaterialla, joka tapahtuu maan
päällä. Sanotaan myös, että ”Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan
hääaterialle!” (Ilm. 19:9).
Jeesus ja Hänen sotajoukkonsa sotivat Harmageddoniim kokoontuneita pedon sotajoukkoja vastaan ja voittavat heidät:
19. Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa
kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen
sotajoukkoansa vastaan.
20. Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa
väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli
eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat
sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen,
joka tulikiveä palaa.
21. Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä
istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat
ravituiksi heidän lihastansa.
Ilm. 19
Ilmestyskirjan 20. luvun alussa kerrotaan, että Taivaasta laskeutuva enkeli:
2. …otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi.
Ilm. 20
Sitten kerrotaan, että Jeesukseen uskoneet elävät (Ilm. 2:26-27) ja
kuolleet tulevat hallitsemaan Hänen kanssaan maan päällä sen tuhannen
vuoden aikana, jolloin saatana on sidottuna (Ilm. 20:4).
Näiden tuhannen vuoden jälkeen saatana päästetään vapaaksi, hetkeksi
aikaa villitsemään maan kansoja vielä kerran sotaan Jerusalemia ja pyhiä
vastaan, mutta tuli Taivaasta kuluttaa heidät, ja saatana heitetään
tuliseen järveen, jossa peto ja väärä profeetta jo ovat,
Tämän jälkeen kerrotaan niin sanotusta viimeisestä tuomiosta, jossa
kaikki maan päällä kaikkina aikoina eläneet ihmiset, joiden nimi ei ole
kirjoitettuna Karitsan elämän kirjaan, tuomitaan ja heitetään myös
tuliseen järveen eli iankaikkiseen kadotukseen.
Ilmestyskirjan 21. luvussa kerrotaan vanhan maan ja taivaan väistyneen:
1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2.
Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas
taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä
kaunistettu.
Ilm. 21
Kerrotaan myös ketkä saavat uuden taivaan ja maan periä, ja ketkä eivät:
7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8.
Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja
huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien
valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä
palaa; tämä on toinen kuolema.”
Ilm. 21
Kerrotaan myös Karitsan Vaimosta, joka on Taivaasta laskeutuvassa
Uudessa Jerusalemissa eli Jumalan Majassa maan päällä. Tässä vaiheessa
ei enää ole eroa vanhan maailman kansojen välillä, vaan Uuteen
Jerusalemiin pääsevät ainoastaan ”ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan
elämänkirjaan” (Ilm. 21:27).
Ilmestyskirjan 22. luvussa kerrotaan elämän puusta eli siitä puusta,
jonka vuoksi Jumala joutui karkottamaan Aatamin ja Eevan paratiisista
syntiinlankeenuksen jälkeen, etteivät he langenneessa tilassaan söisi
siitä ja eläisi ikuisesti.
Luvussa kerrotaan myös, että:
14. Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta
syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
Ilm. 22
Kehotetaan myös ottamaan vaari Ilmestyskirjan ennustuksista ja
pitämään sen sisältö muuttumattomana, ettei saisi päälleen kaikkia siinä
mainittuja vitsauksia,
Ilmestyskirja päättyy jakeisiin:
20. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ”Totisesti, minä tulen pian”. Amen, tule, Herra Jeesus!
21. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Ilm. 22