Daniel's 70th Week of Years

 

Click to enlanrge.

First Half

Dan. 9:25a Know therefore and understand, that from the going forth of the commandment to restore and to build Jerusalem unto the Messiah the Prince shall be seven weeks, and threescore and two weeks.

Dan. 9:26a And after threescore and two weeks shall Messiah be cut off, but not for himself.

Dan. 9:27a And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the midst of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease.

Matt. 27:51 And, behold, the veil of the temple was rent in twain from the top to the bottom; and the earth did quake, and the rocks rent.

Dan. 9:26b And the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary; and the end thereof shall be with a flood, and unto the end of the war desolations are determined.

Dan. 9:27b And for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that determined shall be poured upon the desolate.

Second Half

Luke 21:20 And when ye shall see Jerusalem compassed with armies, then know that the desolation thereof is nigh.

Dan. 12:1 And at that time shall Michael stand up, the great prince which standeth for the children of thy people: and there shall be a time of trouble, such as never was since there was a nation even to that same time: and at that time thy people shall be delivered, every one that shall be found written in the book.

Matt. 24:21 For then shall be great tribulation, such as was not since the beginning of the world to this time, no, nor ever shall be.

Dan. 12:11 And from the time that the daily (sacrifice) shall be taken away, and the abomination that maketh desolate set up, there shall be a thousand two hundred and ninety days.

Matt. 24:29 Immediately after the tribulation of those days shall the sun be darkened, and the moon shall not give her light, and the stars shall fall from heaven, and the powers of the heavens shall be shaken.

Matt. 24:30 And then shall appear the sign of the Son of man in heaven: and then shall all the tribes of the earth mourn, and they shall see the Son of man coming in the clouds of heaven with power and great glory.

Rev. 6:12 And I beheld when he had opened the sixth seal, and, lo, there was a great earthquake; and the sun became black as sackcloth of hair, and the moon became as blood.

Rev. 10:6-7 (6) And sware by him that liveth for ever and ever, who created heaven, and the things that therein are, and the earth, and the things that therein are, and the sea, and the things which are therein, that there should be time no longer: (7) But in the days of the voice of the seventh angel, when he shall begin to sound, the mystery of God should be finished, as he hath declared to his servants the prophets.

Dan. 12:7 And I heard the man clothed in linen, which was upon the waters of the river, when he held up his right hand and his left hand unto heaven, and sware by him that liveth for ever that it shall be for a time, times, and an half; and when he shall have accomplished to scatter the power of the holy people, all these things shall be finished.

Dan. 12:12 Blessed is he that waiteth, and cometh to the thousand three hundred and five and thirty days.

Rev. 19:9 And he saith unto me, Write, Blessed are they which are called unto the marriage supper of the Lamb. And he saith unto me, These are the true sayings of God.

Rev. 19:11-16 (11) And I saw heaven opened, and behold a white horse; and he that sat upon him was called Faithful and True, and in righteousness he doth judge and make war. (12) His eyes were as a flame of fire, and on his head were many crowns; and he had a name written, that no man knew, but he himself. (13) And he was clothed with a vesture dipped in blood: and his name is called The Word of God. (14) And the armies which were in heaven followed him upon white horses, clothed in fine linen, white and clean. (15) And out of his mouth goeth a sharp sword, that with it he should smite the nations: and he shall rule them with a rod of iron: and he treadeth the winepress of the fierceness and wrath of Almighty God. (16) And he hath on his vesture and on his thigh a name written, KING OF KINGS, AND LORD OF LORDS. 

Danielin 70. Vuosiviikko

 

Avaa kuva suurempana.

Ensimmäinen puolikas

Dan. 9:25a Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa.

Dan. 9:26a Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään.

Dan. 9:27a Mutta hän monelle liiton vahvistaa yhdessä viikossa; ja puolessa viikossa lakkauttaa uhrin ja ruokauhrin (Biblia 1776).

Matt. 27:51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.

Dan. 9:26b Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

Dan. 9:27b Ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.

Toinen puolikas

Luuk. 21:20 Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

Dan. 12:1 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

Matt. 24:21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.

Dan. 12:11 Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen (uhri) poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.

Matt. 24:29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.

Matt. 24:30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.

Ilm. 6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi.

Ilm. 10:6-7 (6) Ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa, (7) vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.

Dan. 12:7 Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: "Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät."

Dan. 12:12 Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.

Ilm. 19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat".

Ilm. 19:11-16 (11) Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. (12) Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, (13) ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. (14) Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen. (15) Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. (16) Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja herrain Herra".

7 Theses on the End Times End

1. The Darkening of the Sun and Moon as a Connecting Factor at the End Times End

The coming of the Son of Man in the clouds (1) and the opening of the Sixth Seal of Revelation (2) are the same event. The connecting factor is the darkening of the sun and the moon before the Day of the LORD (3) or the fulfillment of Daniel's Last Week of Years (4).

1) Matt. 24:30, Mark 13:26, Luke 21:27
2) Rev. 6:12-17
3) Isa. 13:9-13, Isa. 24:21-23, Joel 2:10-11, 2:31, 3:14-15
4) Dan. 9:24-27

2. Three and a Half Years Left of Daniel's Last Week of Years

There are 3.5 years left of Daniel's Last Week of Years, as Jesus fulfilled the first half during His public ministry, culminating in His one-time sacrifice on the Cross, which made the other sacrifices of the Mosaic Law unnecessary (5).

5) Dan. 9:26-27

3. The Rapture Occurs in Connection with the Sixth Seal

The Rapture occurs in or around the opening of the Sixth Seal of Revelation, after which the Raptured appear before the Lord in Heaven (6). In connection with the opening of the Sixth Seal, the Elect, or the Jews chosen according to the election of grace (7), are also gathered and marked (8) by angels for protection during the last half of Daniel’s Last Week of Years (9). The Rapture will occur at the sounding of the Great Trumpet as Jesus described the coming of the Son of Man to be (10) and as Paul describes the Rapture occurring at the sounding of the last (11) Trump of God (12).

6) Rev. 7:9
7) Rom. 11:5
8) Matt. 24:31, Mark 13:27, Rev. 7:2-3
9) Rev. 12:6, 14
10) Matt. 24:30-31
11) 1 Cor. 15:52
12) 1 Thess. 4:16

4. The Great Tribulation Begins the Last Half of Daniel’s Last Week of Years

The Great Tribulation is a relatively short period of time, measured in days, from which no flesh would survive unless those days were shortened (13). Jesus also says that after the tribulation of those days the sun and the moon will be darkened (14) and the Son of Man will appear in the clouds. The Great Tribulation will spread worldwide (15) and ushers in the Day of the LORD, or the last half of Daniel’s Last Week of Years.

13) Matt. 24:22, Mark 13:20
14) Matt. 24:29, Mark 13:24
15) Rev. 3:10

5. The Abomination of Desolation at the End Times End is an Attack on Jerusalem, Israel

The Abomination of Desolation at the End Times end is the siege of Jerusalem, as Luke tells those in Judea to flee when they see Jerusalem surrounded by armies (16). The Temple in Jerusalem was destroyed by Romans in 70 AD as Daniel prophesied (17) and its destruction is final (18).

16) Luke 21:20-21
17) Dan. 9:26
18) Dan. 9:26-27

6. The Day of the LORD Is Approaching

We are approaching the opening of the Sixth Seal and the beginning of the Day of the LORD. Revelation Seals 1-5 are the increasing “birth pangs” mentioned by Jesus (19) culminating in an attack on Israel and Jerusalem. This causes the LORD to intervene in world events and the fury of His Wrath to rise (20) at which point He sends His Son Jesus to snatch His Bride to His Heavenly Home and His angels to gather the Elect Israelites for protection in the wilderness so that all Israel would also turn to Him and be saved (21).

19) Matt. 24:8, Mark 13:8, see also Rev. 12:2
20) Ezek. 38:18-19
21) Rom. 11:25-26

7. Jesus Returns to the Earth After Three and a Half Years

The beasts of Revelation will rule over the earth for three and a half years (22). This period begins after the Abomination of Desolation and the Great Tribulation (23) with the darkening of the sun and the moon when the Sixth Seal is opened and the Son of Man appears in the clouds, and ends with the angel blowing the seventh trumpet when the time mentioned by Daniel “to the end of these wonders” is up (24). After this, the LORD will punish the earth and its sinners by pouring out the bowls of wrath on the earth (25) and descends from Heaven with His Bride to defeat the forces of satan gathered against Him (26) and establishes the Millennial Kingdom with His faithful people (27).

22) Rev. 13:5, Dan. 7:25
23) Matt. 24:15-21, Mark 13:14-19, Dan. 12:1
24) Dan. 12:6-7, Rev. 10:5-7
25) Rev. 16
26) Rev. 19
27) Rev. 20:1-6

Lopunaikojen lopun 7 teesiä

1. Auringon ja kuun pimeneminen yhdistävänä tekijänä Lopunaikojen lopussa

Ihmisen Pojan tulo pilvissä (1) ja Ilmestyskirjan Kuudennen Sinetin avaaminen (2) ovat sama tapahtuma. Yhdistävänä tekijänä on auringon ja kuun pimeneminen ennen Herran Päivän (3) eli Danielin Viimeisen Vuosiviikon täyttymystä (4).

1) Matt. 24:30, Mark. 13:26, Luuk. 21:27
2) Ilm. 6:12-17
3) Jes. 13:9-13, Jes. 24:21-23, Jooel 2:10-11, 2:31, 3:14-15
4) Dan. 9:24-27

2. Danielin Viimeistä Vuosiviikkoa on jäljellä kolme ja puoli vuotta

Danielin Viimeisen Vuosiviikon seitsemästä vuodesta on jäljellä 3,5 vuotta, sillä Jeesus on täyttänyt sen ensimmäisen puolikkaan julkisen toimintansa aikana, päättyen Hänen Ristinkuolemassa antamaansa kertakaikkiseen uhriin, joka teki tarpeettomaksi muut Mooseksen Lain mukaiset uhraukset (5).

5) Dan. 9:26-27

3. Tempaus tapahtuu Ilmestyskirjan Kuudennen Sinetin yhteydessä

Tempaus tapahtuu Ilmestyskirjan Kuudennen Sinetin avaamisen yhteydessä, jonka jälkeen Temmatut ilmestyvät Taivaassa Herran eteen (6). Kuudennen Sinetin avaamisen yhteydessä myös Valitut eli armon valinnan (7) mukaan valitut juutalaiset kerätään ja merkitään (8) enkelien toimesta suojeltavaksi Danielin Viimeisen Vuosiviikon puolikkaan ajaksi (9). Tempaus tapahtuu Suuren Pasunan pauhatessa, kuten Jeesus on Ihmisen Pojan tuloa kuvannut (10) ja kuten Paavali kuvaa Tempauksen tapahtuvan viimeisen (11) Jumalan pasunan (12) soidessa.

6) Ilm. 7:9
7) Room. 11:5
8) Matt. 24:31, Mark. 13:27, Ilm. 7:2-3
9) Ilm. 12:6, 14
10) Matt. 24:30-31
11) 1. Kor. 15:52
12) 1. Tess. 4:16

4. Suuri Ahdistus aloittaa Danielin Viimeisen Vuosiviikon puolikkaan

Suuri Ahdistus on suhteellisen lyhyt, päivissä mitattava ajanjakso, josta mikään liha ei selviäisi, ellei niitä päiviä olisi lyhennetty (13). Jeesus sanoo, että niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko ja kuu pimenevät (14) ja Ihmisen Poika ilmestyy pilvissä. Suuri Ahdistus leviää maailmanlaajuiseksi (15) ja saa Herran Päivän eli Danielin Viimeisen Vuosiviikon puolikkaan alkamaan.

13) Matt. 24:22, Mark. 13:20
14) Matt. 24:29, Mark. 13:24
15) Ilm. 3:10

5. Hävityksen Kauhistus Lopunaikojen lopussa on hyökkäys Israeliin

Lopunaikojen lopun Hävityksen Kauhistus on Jerusalemin piiritys, sillä Luukas käskee Juudeassa olevia pakenemaan kun he näkevät Jerusalemin olevan sotajoukkojen ympäröimänä (16). Jerusalemin Temppeli tuhottiin vuonna 70 jKr. roomalaisten sotilaiden toimesta, kuten profeetta Daniel oli ennustanut (17) ja sen hävitys on lopullinen (18).

16) Luuk. 21:20-21
17) Dan. 9:26
18) Dan. 9:26-27

6. Herran Päivä lähestyy

Lähestymme Ilmestyskirjan Kuudennen Sinetin avaamista ja Herran päivän alkamista. Ilmestyskirjan sinetit 1-5 ovat Jeesuksen mainitsemia voimistuvia "synnytystuskia" (19), jotka huipentuvat hyökkäykseen Israelia ja Jerusalemia kohtaan. Tämä saa Herran puuttumaan maailman tapahtumiin ja Hänen vihansa hehkun nousemaan (20), jolloin Hän lähettää Poikansa Jeesuksen hakemaan Morsiamensa Taivaan Kotiin ja enkelinsä kokoamaan Valitut israelilaiset suojeltavaksi erämaahan, että myös koko Israel kääntyisi Herran puoleen ja pelastuisi (21).

19) Matt. 24:8, Mark. 13:8, ks. myös Ilm. 12:2
20) Hes. 38:18-19
21) Room. 11:25-26

7. Jeesus palaa maan päälle kolmen ja puolen vuoden jälkeen

Ilmestyskirjan pedot saavat vallan maan päällä kolmen ja puolen vuoden ajaksi (22). Tämä ajanjakso alkaa Hävityksen Kauhistuksen ja Suuren Ahdistuksen (23) jälkeen auringon ja kuun pimenemisellä kun Kuudes Sinetti aukaistaan ja Ihmisen Poika ilmestyy pilvissä, ja päättyy enkelin puhaltaessa seitsemänteen pasunaan, jolloin Danielin mainitsema aika "näiden ihmeellisten asioiden loppuun" on kulunut umpeen (24). Tämän jälkeen Herra rankaisee maata ja sen syntisiä vihan maljojen vuodattamisella maan päälle (25) ja laskeutuu Taivaassa vihityn Vaimonsa kanssa voittamaan Häntä vastaan kokoontuneet saatanan joukot (26) ja perustaa Tuhatvuotisen Valtakunnan yhdessä Hänelle uskollisten ihmisten kanssa (27).

22) Ilm. 13:5, Dan. 7:25
23) Matt. 24:15-21, Mark. 13:14-19, Dan. 12:1
24) Dan. 12:6-7, Ilm. 10:5-7
25) Ilm. 16
26) Ilm. 19
27) Ilm. 20:1-6

Kuka on Daniel 9:27 Liiton Vahvistaja?

Käytän tässä tekstissä lähteinä Raamatunkäännöksiä Biblia 1776 ja King Janes Version 1789, sillä niissä käännös vastaa parhaiten alkuperäistä hepreankielistä tekstiä ja asia on niistä myös paremmin ymmärrettävissä kuin esimerkiksi KR 33/38 -käännöksessä, jonka sanavalinnat eivät vastaa alkuperäistekstiä.

Asia on merkityksellinen varsinkin Lopunaikojen lopun eli mahdollisesti meidän päiviemme kannalta, sillä tämän Liiton Vahvistajan henkilöllisyyden pohjalta voi tehdä päätelmiä siitä, kuka viimeisinä aikoina ennen Jeesuksen Toista Tulemusta toimii Israelin ja Jerusalemin suhteen ja kuinka pitkään Lopunaikojen lopun tapahtumat tulevat kestämään.

Käännöksessä Biblia 1776 jae kuuluu seuraavasti:

Dan. 9:27 Mutta hän monelle liiton vahvistaa yhdessä viikossa; ja puolessa viikossa lakkauttaa uhrin ja ruokauhrin; ja siipien tykönä seisoo hävityksen julmuus, ja on päätetty, että se loppuun asti pitää hävitetty oleman.

King James Version (myöhemmin KJV) kääntää kohdan näin:

Dan. 9:27 And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the midst of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease, and for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that determined shall be poured upon the desolate.

Vapaasti suomennettuna jae kuuluisi näin:

”Ja hän vahvistaa liiton monien kanssa yhdeksi viikoksi: ja puolivälissä viikkoa hän lakkauttaa uhrauksen ja uhrin, ja kauhistusten leviämisen vuoksi hän tekee sen hävitetyksi, aina päätökseen asti, ja tämä päätettynä vuodatetaan hävitetyn ylitse.”

Toisin sanoen Liiton Vahvistaja vahvistaa Liiton yhden viikon, Danielin viimeisen jäljellä olevan viikon aikana ja puolessa välissä viikkoa lakkauttaa Jumalan Mooseksen Laissa Israelin kansalle määräämät uhraukset. Huomattavaa on, että Liitto tehdään ”monien”, ei esimerkiksi Israelin kansan kanssa.

Kuka siis on tämä Liiton Vahvistaja ja mitä hän määrää hävitettäväksi? Jotta tämän voisi ymmärtää, on katsottava edelliseen jakeeseen, joka kuuluu näin:

Dan. 9:26 Ja kahden viikon perästä seitsemättäkymmentä surmataan Kristus, ja ei enää ole; ja päämiehen kansa tulee ja kukistaa kaupungin ja pyhän, niin että ne loppuvat, niinkuin virran kautta, ja sodan loppuun asti pitää sen hävitettynä oleman. 

Biblia 1776

Dan. 9:26 And after threescore and two weeks shall Messiah be cut off, but not for himself: and the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary; and the end thereof shall be with a flood, and unto the end of the war desolations are determined.

KJV 1789

Vapaasti suomennettuna

”Ja kuudenkymmenen kahden viikon jälkeen poistetaan Messias, mutta ei itseään varten: ja tulevan prinssin kansa tulee tuhoamaan kaupungin ja pyhäkön, ja niiden loppu on virran kautta, ja sodan loppuun asti hävitykset ovat päätetty.”

Tästä jakeesta selviää, että Israelin kansan odottama Messias, Voideltu eli Kristus on jakeen Dan. 9:27 ”hän” eli Liiton Vahvistaja ja Jerusalemin kaupungin sekä Pyhäkön eli Temppelin hävittäjä on tulevan prinssin kansa, ja joiden kohtalona on siis kauhistusten vuoksi olla hävitettynä loppuun asti.

Kristus eli Jeesus ristiinnaulittiin Danielin profetian viimeisen viikon puolivälissä Hänen tehtyään Uuden Liiton, ei pelkästään Israelin kansan, vaan monien eli kaikkien kanssa, jotka tämän Liiton tulisivat ottamaan vastaan. 

Jerusalem ja Israel saivat tämän jälkeen vielä yhden neljänkymmenen vuoden koetusajan kääntyäkseen synneistään, mutta koska näin ei tapahtunut, tuhottiin Jerusalem ja sen Temppeli roomalaisten toimesta vuonna 70 jKr.

Tämän perusteella voisi hyvin kysyä, että onko Danielin Viikkoprofetia saanut siis täyttymyksensä jo Jeesuksen aikana? Profetian ydin Jerusalemin ja Israelin kansan kohtalosta kuuluu näin:

Dan. 9:24 Seitsemänkymmentä viikkoa on määrätty sinun kansalles ja pyhälle kaupungilles, niin ylitsekäyminen lopetetaan, ja synnit peitetään, ja pahat teot sovitetaan, ja ijankaikkinen vanhurskaus tuodaan edes, ja näky ja ennustus suljetaan, ja se kaikkein pyhin voidellaan.

Biblia 1776

Suurimman osan profetian Israelille lupaamista asioista voidaan katsoa täytetyksi Jeesuksen Ristintyössä, mutta Jerusalemin kaupungin ylitsekäyminen pakanakansojen toimesta ei ole loppunut tähän päivään mennessä. Samoin on myös näkyjen ja profetioiden laita.

Jeesuksen Ristinkuoleman jälkeen, ensimmäisenä Helluntaina Pyhän Hengen laskeutuessa apostoli Pietari ilmoitti mistä tässä tapahtumassa oli kyse, minkä ajan alkamista se tarkoitti ja mikä olisi seuraava odotettavissa oleva profeetallinen tapahtuma,  lainaten profeetta Jooelin sanoja viimeisestä päivistä:

2:17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.


2:18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.


2:19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.


2:20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.


2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.' 

Ap.t. 2 (KR 33/38)

Tästä voidaan päätellä, etteivät kaikki Raamatun profetiat, mukaanlukien Danielin Viikkoprofetia, ole saaneet vielä lopullista täyttymystään. 

Aurinko ja kuu pimenevät Ilmestyskirjassa Karitsan avatessa Kuudennen Sinetin (Ilm. 6:12), joka aloittaa Herran Vihan Päivän eli maan ja sen asukkaiden tuomitsemisen heidän syntiensä vuoksi, huipentuen Jeesuksen näkyvään paluuseen maan päälle eli Toiseen Tulemukseen noin kolme ja puoli vuotta myöhemmin.

Tuhatvuotisen Valtakunnan luonne

Raamatussa kerrotaan Tuhatvuotisen Valtakunnan aikakaudesta yllättävän vähän, mutta mitä voimme tietää sen  tapahtumista ja millaiset olosuhteeet sen aikana maan päällä vallitsevat? Ajallisesti Tuhatvuotinen Valtakunta sijoittuu selvästi Jeesuksen Toisen Tulemuksen (Ilm. 19) ja Uuden Maan ja Taivaan luomisen väliin (Ilm. 21:1).

Ilmestyskirjassa Jeesus sanoo Seurakuntalaisilleen, että he tulevat tuona aikana hallitsemaan pakanakansoja yhdessä Hänen kanssaan rautaisella valtikalla:

Ilm. 3:21 Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

2:26 Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita,

2:27 ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään - niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain

Ilm.

Maan päällä ollessaan Jeesus sanoi myös Opetuslapsilleen, että Hänen istuutuessaan Kirkkautensa valtaistuimelle, saavat Hänen seuraajansa tuomita myös Israelin kahtatoista sukukuntaa:

Matt. 19:28 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa

Jeesus istuutuu Kirkkautensa valtaistuimelle Hänen Toisessa Tulemuksessaan maan päälle Tuhatvuotisen Valtakunnan alussa:

Matt. 25:31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

Tuolloin valtaistuimille iistuvat siis myös Jeesuksen seuraajat:

Ilm. 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta;

…

Ilm. 20:6 …vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.

Se mikä on varmaa, on että tuona aikana synnin määrä on todennäköisesti vähäisempää, sillä saatana on sidottuna tuon ajan, ettei ”hän enää kansoja villitsisi” (Ilm. 20:3).

Tuona aikana on maan päällä ihmisiä myös kahdessa eri olomuodossa: Jeesusta tässä maailmanajassa seuranneet uskovaiset eli Taivaalliseen Hääjuhlaan Temmattu Karitsan Vaimo, joka laskeutuu Jeesuksen kanssa Hääaterialle tämän Toisessa Tulemuksessa (Ilm. 19:7) on Hengellisessä Taivasruumiissa, samanlaisessa, jossa Jeesus oli noustuaan kuoleista, samoin ovat hyvin todennäköisesti myös Kristuksessa kuolleet, jotka ylösnousevst vallitsemaan Tuhatvuotisessa Valtakunnassa (Ilm. 20:4-6).

Toinen ihmistyhmä, jotka ovat nykyisen kaltaisessa fyysisessä ruumiissa, ovat Jeesuksen paluuta edeltäneestä Ahdistuksen ajasta selvinneet ihmiset (Jes. 13:12), jotka Tuhatvuotisen Valtakunnan aikana kansoittavat maan uudelleen. Nämä ihmiset ovat siis vielä kuolemalle ja synnille alttiissa ruumiissa, ja heitä Kristus ja Hänen kanssaan hallitsevat siis kaitsevat rautaisella valtikalla. 

Tuhatvuotisen Valtakunnan päätteeksi seuraa niin sanottu Viimeinen Tuomio, jossa Herra tekee ihmisten kohdalla lopullisen iankaikkisen tuomionsa, jolloin heidän kohtalonsa on joko periä Uusi Taivas ja Maa yhdessä Herransa kanssa tai joutua kadotukseen sielunvihollisen mukana (Ilm. 20:11-15). Uudessa Maassa ja Taivaassa ei siis syntiä eikä kuolemaa enää ole.

Tämän verran tiedetään siis varmuudella Tuhatvuotisen Valtakunnan oloista ja sellä olevista ihmisistä, mutta mitä muuta tuleva valtakunta pitää sisällään?

Raamatusta löytyy useita eri kohtia, jotka vaikuttavan sopivan juuri Tuhatvuotisen Valtakunnan aikaan ja olisuhteisiin. Yksi niistä on niin sanottu Hesekielin Temppeli -profetia (Hes. 40-48). Tässä profetiassa Hesekiel kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti varsin suurikokoista ja mahtavaa temppeliä ja siihen liittyvää toimintaa sekä temppelin ympäristöä. Tämän näyn on ajateltu toteutuvan nimenomaan Tuhatvuotisen Valtakunnan aikana, sillä tällaista temppeliä ei vielä tähän päivään mennessä ole rakennettu. 

Tämän näyn kirjaimellinen toteutuminen tarkoittaisi kuitenkin ainakin osittaista palaamista Mooseksen Lain alle eläinuhrauksineen syntien sovittaniseksi. Tämä olisi ristiriidassa Herramme Jeesuksen Ristintyön kanssa, jossa Hän kertakaikkisella uhrilaan teki muut syntiuhrit tarpeettomiksi (Hepr. 10:10-20). Samoin olisi esimerkiksi temppelialueelle pääsy ja siellä suoritettava Jumalanpalvelus varsin tarkoin säädeltyä (Hes. 44), mikä on myös vastoin Jeesuksen suorittamaa työtä:

10:19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,

10:20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,

Hepr.

Paavali myös sanoo hyvin yksiselitteisesti Mooseksen Laista, että:

Room. 10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

Mistä siis on kyse? Uuden Maan ja Taivaan aikana Hesekielin Temppeli -näky ei voi toteutua, sillä syntiä ei enää siellä ole. Vastaus saattaa olla siinä, että pituudestaan ja yksityiskohtaisuudestaan huolimatta Hesekiel 40-48 on ehdollinen profetia, jonka olisi pitänyt toteutua mikäli israelilaiset olisivat kääntyneet pahoilta teiltänsä ja totelleet Jumalaa Hesekielen ilmoittamalla tavalla:

43:10 Sinä, ihmislapsi, saata Israelin heimolle sanoma tästä temppelistä, että he häpeäisivät rikkomuksiansa; ja he mitatkoot sen sopusuhtaisuuden.

43:11 Ja jos he häpeävät kaikkea, mitä ovat tehneet, niin tee heille tiettäväksi temppelin muoto sekä sen sisustus, uloskäytävät, sisäänkäytävät, kaikki muodot, kaikki säädökset, kaikki muodot ja kaikki lait; kirjoita ne heidän silmiensä eteen, että he ottaisivat vaarin sen koko muodosta ja kaikista säädöksistä ja tekisivät niiden mukaan.

Hes.

Mutta ilmeisesti israelilaiset eivät ”hävenneet kaikkea, mitä ovat tehneet”, eivätkä ottaneet vaaria ja tehneen sen mukaan mitä Jumala olisi halunnut heidän Hesekielin kautta tekevän.

Mutta koska Raamatun sana ei voi raueta tyhjiin, milloin tämä profetia sitten saa täytymyksensä? Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen tekemään Israelin kanssa Uuden Liiton ja rakentamaan jotakin parempaa kuin ihmiskäsin tehdyn Temppelin, nimittäin elävistä kivistä koostuvan Temppelin (Joh. 2:19-21, 1. Piet. 2:4-5). Tämä toteutuu lopullisesti vasta Uuden Maan ja Taivaan luomisen jälkeen:

Ilm. 3:12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

21:9 Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".

21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

Ilm.

Kuten Hesekielenkin profetiassa, myös tämän kaupungin ominaisuudet ja mitat kerrotaan hyvin tarkasti (Ilm. 21:11-21), mutta Temppeliä siinä ei ole, sillä:

Ilm. 21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa

Hesekielen Temppelillä ja Uudella Maalla ja Taivaalla on muitakin yhtymäkohtia, kuten Elämän Veden Virta ja niiden varrella kasvavat jatkuvasti hedelmiä tuottavat puut:

Hes. 47:12 Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset.

Vrt.

22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

22:2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Ilm.

Toinen Tuhatvuotiseen Valtakuntaan liitetty asia on Kuningas Daavidin herättäminen Israelin hallitsijaksi (Jer. 30:9). Myös Hesekielin Temppeli -profetia puhuu Ruhtinaasta (Hes. 44-46), joka palvelee ja uhraa Herralle Temppelissä. Tämän on ajateltu tarkoittavan Kuningas Daavidia, joka Tuhatvuotisessa Valtakunnassa palvelee valtaistuimellaan hallitsevaa Jeesusta, ollen jonkinlainen Jerusalemin käskynhallitsija. Hesekiel kuitenkin sanoo Daavidista, että Israelin kansalla on oleva vain yksi paimen:

Hes. 34:23 Ja minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa.

Samoin tämä yksi paimen on myös heidän Ruhtinaansa:

Hes. 34:24 Ja minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja minun palvelijani Daavid on ruhtinas heidän keskellänsä. Minä, Herra, olen puhunut

Kuka on siis tämä herätettävä Ruhtinas Daavid, joka palvelee Herraa ja on yksin Israelin Paimen? Pietari sanoi Ensimmäisenä Helluntaina Pyhän Hengen laskeudettua Jeesuksesta ja Daavidista näin:

2:29 Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.

2:30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,

2:31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.

2:32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.

Ap.t.

Jeesus on siis hyvin todennäköisesti se Herätetty Paimen, Daavidin Juurivesa (Ilm. 5:5, 22:16), joka Tuhatvuotisessa Valtakunnassa hallitsee Israelia ja koko muuta maailmaa yhdessä Hänelle uskollisten seuraajien kanssa.

Kolmas Tuhatvuotiseen Valtakuntaan yleensä liitetty kohta on Jesajan kirjan luvussa 65 kuvattu, selvästi tulevaisuudessa sijoittuva aika, josta sanotaan esimerkiksi seuraavasti:

Jes. 65:20 Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.

…

Jes. 65:25 Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.

Tätä kuvausta edeltävät jakeet puhuvat kuitenkin selvästi Uuden Taivaan ja Maan aikakaudesta:

65:17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;

65:18 vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.

65:19 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.

Jes.

Tästä huolimatta tämä Jesajan kuvaus ihanteellisesta aikakaudesta on yleensä sijoitettu tapahtuvaksi Tuhatvuotisessa Valtakunnassa, sillä sen yhteydessä puhutaan synnistä ja kuolemasta, joita ei Raamatun mukaan Uudessa Taivaassa ja Maassa enää ole.

Edellä esitetyn pohjalta on kuitenkin mahdollista, että Jesaja todella kuvaa Uutta Maata ja Taivasta sellaisena kuin ne näyttäytyivät Vanhan Liiton näkökulmasta, ennen Jumalan Karitsan täydellistä uhria, ja synnin ja kuoleman voittamista. Osa tästä profetiasta voi Kuningas Daavidin tapaan toki toteutua jo Tuhatvuotisen Valtakunnan aikana Jeesuksen eli Jumalan hallitessa ja saatanan ollessa kahlittuna tuon tuhannen vuoden ajan.

The Darkening of the Sun and the Moon in the Bible

First of all, the sun and the moon are very important because, in addition to their source of light, they are signs for the people of the earth about the passage of time and times (Genesis 1:14), i.e. eras, their changes, beginnings and endings. The darkening of the sun and the moon may therefore mean the beginning of a very dark period.

The darkening of the sun and the moon is mentioned in the Bible a total of 11 times, 6 times in the Old Testament and 5 times in the New Testament. In six passages this is mentioned as taking place in connection with the Day of the (Wrath of the) LORD (1, 2, 4, 5, 6, 10), specifically before it begins (5, 10). At the same time with this event is also mentioned an earthquake (1, 4, 10), breaking down of the earth (2), earth’s displacement of its orbit (1, 2), the shaking of the (powers of the) heavens (1, 4, 7, 8a 8b), the rolling up of the heavens (10), the darkening of the stars (3, 4, 6, 11), the falling of the stars to the earth (7, 8a, 10), the roaring of the sea and the waves (8b) and the displacement of mountains and islands (10).

The probable cause of this phenomenon is the clouds (3, 4) and it is a sign (8b) of making the earth empty (1, 2) by exterminating its sinful inhabitants, so that only a few people remain (2) and of the transformation of the earth, because its inhabitants have defiled it by breaking the everlasting covenant (2). However, people are still urged to turn to God in repentance (4) and cry out for help in His name in order to be saved (5). The LORD then promises to be "hope of his people, and the strength of the children of Israel” (6) and is jealous in anger on behalf of his people, pitying, nourishing and protecting them (4, 6).

In the Book of Joel it is interestingly told that when the sun and the moon darken, a trumpet is blown to call the people to a solemn assembly and then also the Bridegroom leaves his chamber and the Bride her closet (4). So they do not leave together from the same place. The reason for this event is that Israel is about to be attacked (4, 6). The LORD then roars in anger from his dwelling place so that the heavens and the earth shake (6) and those rescued will be found from Mount Zion and from Jerusalem (5).

In the Gospels of Matthew, Mark and Luke, the darkening of the sun and the moon is described as occurring after the days of the Abomination of Desolation (7, 8a) and (Great, 7) Tribulation (8a) or Distress (8b) and before the coming of the Son of Man in the clouds (7, 8a) or in a cloud (8b) to gather his Elect with the angels He sends (7, 8a). Matthew also mentions a sounding a Great Trumpet to be heard at this event (7). Interestingly, Luke does not mention the Abomination of Desolation at all, but says instead that the escape of those in Judea takes place when Jerusalem is about to be sieged and its destruction is near, and whence it will be given to the Gentiles to be trodden down until the times of the Gentile are fulfilled (8b).

In the Book of Revelation the darkening of the sun and the moon is mentioned twice, first at the sixth seal (10) and again at the sounding of the fourth trumpet (11). In the latter, the darkening affects only one-third of the shining of the sun and the moon per both day and night.

The darkening of the sun and moon at the sixth seal also includes other signs mentioned by the Prophets of the Old Testament and the Apostles of the New Testament and takes place at the beginning of the Day of Wrath of God and the Lamb (10), before the judgment of the earth with trumpets and bowls, and thus well in time before the Second Coming of Jesus to the earth. At the moment when the sixth seal is opened, every inhabitant of the earth will also say in correspondence with the words of prophet Joel: ”Who shall be able to stand?” (Rev. 6:17, Joel 2:11).

Conclusion:

The darkening of the sun and the moon in the Old Testament, the Gospels and at the sixth seal of the Book of Revelation are very likely descriptions of the one and the same event to which the other events of the End Times should be correctly proportioned.

Old Testament

1.

Isa. 13:10 For the stars of heaven and the constellations thereof shall not give their light: the sun shall be darkened in his going forth, and the moon shall not cause her light to shine.

• Takes place in connection with the Day of the LORD (Isa. 13:9), the day of His wrath and fierce anger (Isa. 13:13), when God will "lay the land desolate: and … shall destroy the sinners thereof out of it” (Isa. 13:9)
• The shaking of the heavens and removing earth out of her place (Isa. 13:13)

2.

Isa. 24:23 Then the moon shall be confounded, and the sun ashamed, when the LORD of hosts shall reign in mount Zion, and in Jerusalem, and before his ancients gloriously.

• Takes place in connection with the Day of the LORD, or "that day" (Isa. 24:21)
• Will devastate the earth, turn it upside down and disperse its inhabitants (Isa. 24:1) because they have defiled the earth and broken the everlasting covenant (Isa. 24:5)
• Only a few people will remain (Isa. 24:6)
• The windows from on high are opened and the foundations of the earth shaken (Isa. 24:18) so that the earth is dissolved (Isa. 24:19) and reels to and fro like a drunkard (Isa. 24:20)
• On that day, the LORD ”shall punish the host of the high ones that are on high, and the kings of the earth upon the earth” (Isa. 24:21) and they ”shall be gathered together, as prisoners are gathered in the pit … and after many days shall they be visited” (Isa. 24:22)
• Can be a reference to the New Heavens and Earth where God is the source of light (Rev. 22:5)

3.

Ezek. 32:7 And when I shall put thee out, I will cover the heaven, and make the stars thereof dark; I will cover the sun with a cloud, and the moon shall not give her light.

• Tells about the destruction of Egypt and its king, the Pharaoh (Ezek. 32:2), which will have a burial place with the numerous pagan nations that are slain with the sword (Ezek. 32:32)
• Cloud covers the sun, the stars are dark (Ezek. 32:7)

4.

Joel 2:10 The earth shall quake before them; the heavens shall tremble: the sun and the moon shall be dark, and the stars shall withdraw their shining:

• Takes place in connection with the Day of the LORD, which is a day of clouds and thick darkness (Joel 2:1, 2) and on which the people are gathered and called for a solemn assembly (Joel 2:15, 16) by blowing the trumpet in Zion (Joel 2:1, 15)
• The Bridegroom leaves his chamber and the Bride from her closet (Joel 2:16)
• Because Israel is about to be attacked by ”a great people …there hath not been ever the like, neither shall be any more after it” (Joel 2:2)
• The stars will also be darkened, the earth will quake and the heavens tremble (Joel 2:10)
• It is said about the Day of the LORD that it is great and so terrifying that "who can abide it?” (Joel 2:11, cf. Rev. 6:17)
• People are ”also now”, when this event takes place, urged to turn to the LORD their God in repentance so that they could have mercy (Joel 2:12-14, 17)
• The LORD will be jealous for his land, protect his people and nourish them and have mercy on them in pity (Joel 2:18-20)

5.

Joel 2:31 The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before the great and the terrible day of the LORD come.

• According to the verse, takes place  before the Day of the LORD (Joel 2:31), when "whosoever shall call on the name of the LORD shall be delivered” and that the deliverance will be in Mount Zion and in Jerusalem (Joel 2:32)

6.

Joel 3:15 The sun and the moon shall be darkened, and the stars shall withdraw their shining.

• Takes place in connection with the Day of the LORD when Israel is about to be attacked (Joel 3:14)
• When the LORD roars from his dwelling place (Joel 3:17) so that the heavens and earth will shake (Joel 3:16) and the stars will withdraw their shining (Joel 3:15), but the LORD ”will be the hope of his people, and the strength of the children of Israel” (Joel 3:16)
• Judah will be inhabited forever, but Egypt and Edom will be desolate because they attacked Judah (Joel 3:19-20)
• The LORD will cleanse the blood of Judah that he has not cleansed (Joel 3:21)

New Testament

7.

Matt. 24:29 Immediately after the tribulation of those days shall the sun be darkened, and the moon shall not give her light, and the stars shall fall from heaven, and the powers of the heavens shall be shaken:

• Takes place after the Abomination of Desolation (Matt. 24:15) and the Great Tribulation (Matt. 24:21) before the appearance of the sign of the Son of Man in heaven and the coming of the Son of Man in the clouds of heaven with power and great glory (Matt. 24:30) to gather his Elect with the angels he has sent while the sound of a great trumpet is heard (Matt. 24:31)
• The stars will fall from heaven and the powers of the heavens will be shaken (Matthew 24:29)

8a.

Mark 13:24 But in those days, after that tribulation, the sun shall be darkened, and the moon shall not give her light,

• Takes place after the Abomination of Desolation (Mark 13:14) and after an uncomparable Tribulation (Mark 13:19) before the coming of the Son of Man in the clouds with great power and glory (Mark 13:26) to gather his Elect with the angels he has sent (Mark 13:27)
• The stars of heaven will fall and the powers that are in heaven will be shaken (Mark 13:25)

8b.

Luke 21:25 And there shall be signs in the sun, and in the moon, and in the stars; and upon the earth distress of nations, with perplexity; the sea and the waves roaring;

• Speaks of signs instead of darkening, is comparable to Matt. 24:29 and Mark 13:24
• Takes place after the siege and desolation of Jerusalem (Luke 21:20) and after giving it to the Gentiles to be trodden down (Luke 21:24, cf. Rev. 11:2) and after the great distress in the land and the wrath upon Israel (Luke 21:23) and before the coming of the Son of Man in a cloud with power and great glory (Luke 21:27)
• Shaking of the powers of heaven (Luke 21:26) and roaring of the sea and waves (Luke 21:25)

9.

Acts 2:20 The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before that great and notable day of the Lord come:

• Reference to the Book of Joel (Joel 2:31)

10.

Rev. 6:12 And I beheld when he had opened the sixth seal, and, lo, there was a great earthquake; and the sun became black as sackcloth of hair, and the moon became as blood;

• Takes place when the Lamb opens the sixth seal (Rev. 6:12) in connection with the beginning of the great day of wrath of God and the Lamb (Rev. 6:16-17)
• Great earthquake (Rev. 6:12), the stars of heaven falling to the earth (Rev. 6:13), the heaven departing like a scroll being rolled together, every mountain and island moved out of their places (Rev. 6:14)

11.

Rev. 8:12 And the fourth angel sounded, and the third part of the sun was smitten, and the third part of the moon, and the third part of the stars; so as the third part of them was darkened, and the day shone not for a third part of it, and the night likewise. 

• Takes place in connection with the sounding of the fourth trumpet and affects a third of the sun and the moon so that they do not give their light for a third of the night and day (Rev. 8:12)
• The stars also darken in a similar way (Rev. 8:12)

Auringon ja kuun pimeneminen Raamatussa

Aurinko ja kuu ovat ensinnäkin tärkeitä, koska ne ovat valonlähteensä lisäksi merkkeinä ihmisille ajankulusta sekä ajoista (1. Moos. 1:14) eli aikakausista, niiden muutoksista, alkamisista ja loppumisista. Auringon ja kuun pimeneminen saattavat siis merkitä hyvin synkän ajanjakson alkamista.

Auringon ja kuun pimeneminen mainitaan Raamatussa yhteensä 12 kertaa, 7 kertaa Vanhan Testamentin puolella ja 5 kertaa Uudessa Testamentissa. Kuudessa kohtaa tämän mainitaan tapahtuvan Herran (Vihan, Herran Vihan Hehkun) Päivänä (2, 3, 5, 6, 7, 11), tarkemmin sanottuna ennen sen alkamista (6, 11). Pimentymisen yhteydessä mainitaan tapahtuvaksi myös maanjäristys (2, 5, 11), maan halkeaminen ja ”hoipertelu” (3), taivaan (voimien) järkkyminen (2, 5, 8, 9a, 9b), taivaan kääriytyninen kokoon (11), tähtien pimeneminen (5, 7, 12), tähtien putoaminen maahan (8, 9a, 11), meren ja aaltojen pauhaaminen (9b) sekä vuorten ja saarten siirtyminen sijoiltansa (11).

Ilmiön todennäköinen aiheuttaja ovat pilvet (4, 5) ja se on merkkinä (9b) maan tyhjentämisestä (2, 3) hävittämällä sen syntiset asukkaat, niin että vain vähän ihmisiä jää jäljelle (3) selä maan muodon mullistamisesta, koska sen asukkaat ovat saastuttaneet maan rikkomalla iankaikkisen liiton (3). Ihmisiä kuitenkin kehotetaan vielä tämänkin tapahtuman kohdatessa kääntymään Jumalan puoleen katumuksessa (5) ja huutamaan avuksi Hänen nimeään pelastuakseen (6). Tällöin Herra lupaa olevansa ”Israelin lasten turva” (7) ja kiivailee kansansa puolesta, säälii, ruokkii ja suojelee sitä (5, 7).

Jooelin kirjassa kerrotaan mielenkiintoisesti, että auringon ja kuun pimenemisen yhteydessä puhalletaan pasunaan kansan koollekutsumiseksi juhlakokoukseen, pyhään seurakuntakokoukseen, jolloin myös Ylkä lähtee huoneestansa ja Morsian kammiostansa (5). He eivät siis lähde yhdessä samasta paikasta. Syyksi tälle tapahtumalle kerrotaan se, että Israeliin ollaan hyökkäämässä (5, 7), jolloin Herra ärjyy asuinpaikastaan (7) ja pelastuneet ovat Siionin vuorella ja Jerusalemissa (6).

Evankeliumeissa Matteus, Markus ja Luukas auringon ja kuun pimeneminen kuvataan tapahtuvaksi Hävityksen Kauhistuksen (8, 9a) ja (Suuren, 8) Ahdistuksen (9a) tai Hädän (9b) päivien jälkeen ja ennen Ihmisen Pojan tulemista pilvissä (8, 9a) tai pilvessä (9b) kokoamaan Valittunsa lähettämiensä enkelten välityksellä (8, 9a). Matteus mainitsee myös Suuren Pasunan soivan tällä hetkellä (8). Mielenkiintoisesti Luukas ei mainitse Hävityksen Kauhistusta ollenkaan, vaan sanoo Juudeassa olevien paon tapahtuvan kun Jerusalem on piiritettynä ja sen hävityksen olevan lähellä, jolloin se annetaan pakanoiden tallattavaksi kunnes pakanoiden ajat täyttyvät (9b).

Ilmestyskirjassa auringon ja kuun pimeneminen mainitaan kahteen otteeseen, ensin kuudennen sinetin kohdalla (11) ja toistamiseen neljännen pasunan kohdalla (12). Jälkimmäisessä pimeneminen koskee vain yhtä kolmasosaa niiden loistamisesta sekä päivää että yötä kohden.

Kuudennen sinetin kohdalla tapahtuva auringon ja kuun pimeneminen sisältää myös muita Vanhan Testamentin profeettojen ja Uuden Testamentin Apostolien mainitsemia merkkejä ja sijoittuu tapahtuvaksi Jumalan ja Karitsan Vihan Päivän alun yhteydessä (11), ennen maan tuomiota pasunoin ja vihan maljoin sekä siis hyvissä ajoin ennen Jeesuksen Toista Tulemusta maan päälle. Tästä hetkestä maan kaikki asukkaat sanovat profeetta Jooelin sanoin, että ”kuka voi (sitä) kestää” (Ilm. 6:17, Jooel 2:11).

Loppupäätelmä:

Auringon ja kuun pimeneminen sekä Vanhassa Testamentissa, Evankeliumeissa että Ilmestyskirjan kuudennen sinetin kohdalla kuvaavat hyvin todennäköisesti yhtä ja samaa tapahtumaa, johon muut Lopunaikojen lopun tapahtumat on suhteutettava.

Vanha Testamentti 

1.

Saarn. 12:2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin -

• Mahdollisesti vertaus ihmisen vanhuudesta ja kuolemasta, mutta myös vaikeista ajoista joskus tulevaisuudessa, jolloin ”pelätään mäkiä”, ”tiellä on kauhuja” ja ”valittajat kiertelevät kaduilla” (Saarn. 12:5). 

 2. 

Jes. 13:10 Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista valollansa, aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumota.

• Tapahtuu Herran Päivän (Jes. 13:9), Hänen vihansa hehkun päivän (Jes. 13:13) yhteydessä, jolloin Jumala tulee ”tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset (Jes. 13:9). 
• Taivaan ”järistys” ja maanjäristys (Jes. 13:13) 

3. 

Jes. 24:23 Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.

• Tapahtuu Herran Päivän eli ”sen päivän” yhteydessä (Jes. 24:21)
• Tulee tekemään tyhjäksi maan, mullistamaan sen muodon ja hajottamaan sen asukkaat (Jes. 24:1), koska he ovat saastuttaneet maan ja rikkoneet iankaikkisen liiton (Jes. 24:5)
• Ihmisiä jää jäljelle vain vähän (Jes. 24:6)
• Taivaan akkunat aukeavat ja maan perustuksen järkkyvät (Jes. 24:18), niin että maa halkeaa (Jes. 24:19) ja hoippuu ja hoipertelee niin kuin juopunut (Jes. 24:20)
• Sinä päivänä Herraa kostaa ”korkeuden sotajoukoille korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä” (Jes. 24:21) ja heidät sidotaan ja vangitaan vankikuoppaan pitkäksi aikaa, kunnes heitä taas etsiskellään (Jes. 24:22) 

4. 

Hes. 32:7 Minä peitän taivaan, kun sinut sammutan, ja puen mustiin sen tähdet; auringon minä peitän pilviin, eikä kuu anna valonsa loistaa.

• Kertoo Egyptinn ja sen kuninkaan eli faraon tuhosta ja kohtalosta (Hes. 32:2), joka on oleva hautapaikka lukuisten miekalla surmattujen pakanakansojen kanssa (Hes. 32:32)
• Pilvet peittävät auringon (Hes. 32:7) 

 5. 

Jooel 2:10 Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.

• Tapahtuu Herran Päivän yhteydessä, joka on pilvien ja pilkkopimeän päivä (Jooel 2:2) ja jjolloin kootaan kansa ja kutsutaan koolle juhlakokous, pyhä seurakuntakokous (Jooel 2:15, 16) soittamalla pasunaan Siionissa (Jooel 2:1, 15)
• Ylkä lähtee huoneestansa ja Morsian kammiostansa (Jooel 2:16) ⁃ Sillä vuorille ”levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule” (Jooel 2:2)
• Myös tähdet pimenevät, maa vapisee ja taivaat järkkyvät (Jooel 2:10) 
• Herran Päivästä sanotaan tässä yhteydessä, että se on suuri ja peljättävä niin että ”kuka voi sitä kestää?” (Jooel 2:11, vrt. Ilm. 6:17)
• Ihmisiä kehotetaan ”vielä nytkin” kääntymään Herran puoleen katumuksessa, jotta Hän armahtaisi heitä (Jooel 2:12-14, 17)
• Herra kiivailee kansansa puolesta, suojelee ja ruokkii heitä ja armahtaa heitä säälistä (Jooel 2:18-20) 

6. 

Jooel 2:31 aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä

• Tapahtuu jakeen mukaan ennen Herran Päivää (Jooel 2:31), jolloin ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” ja että pelastuneet ovat Siionin vuorella ja Jerusalemissa (Jooel 2:32) 

7. 

Jooel 3:15 Aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.

• Tapahtuu Herran Päivän yhteydessä kun israelia vastaan ollaan hyökkäämässä (Jooel 3:14)
• Silloin Herra örjyy asuinpaikastaan (Jooel 3:17) niin että taivas ja maa järkkyvät (Jooel 3:16) ja tähdet kadottavat valonsa (Jooel 3:15), mutta ”Herra on kansansa suoja, Israelin lasten turva” (Jooel 3:16)
• Juuda tulee asutuksi iankaikkisesti, mutta Egypti ja Edom autioiksi, koska he hyökkäsivät Juudaa vastaan (Jooel 3:19-20)
• Juuda julistetaan puhtaaksi verivelasta, josta Jumala ei vielä ole sitä puhtaaksi julistanut (Jooel 3:21)

 Uusi Testamentti 

 8.

Matt. 24:29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.

• Tapahtuu Hävityksen Kauhistuksen (Matt. 24:15) ja Suuren Ahdistuksen jälkeen (Matt. 24:21) ennen Ihmisen Pojan merkin näkymistä taivaalla ja Ihmisen Pojan tulemista taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella (Matt. 24:30) kokoamaan Valittunsa lähettämiensä enkelien välityksellä suuren pasunan pauhatessa (Matt. 24:31)
• Tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät (Matt. 24:29) 

9a. 

Mark. 13:24 Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa,

• Tapahtuu Hävityksen Kauhistuksen (Mark. 13:14) ja vertaansa vailla olevan ahdistuksen jälkeen (Mark. 13:19) ennen Ihmisen Pojan tulemista pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella (Mark. 13:26) kokoamaan Valittunsa lähettämiensä enkelien välityksellä (Mark. 13:27)
• Tähdet putoilevat taivaalta ja taivaan voimat järkkyvät (Mark. 13:25) 

9b. 

Luuk. 21:25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.

• Puhuu pimenemisen sijaan merkeistä, on asiayhteydestään rinnastettavissa Matt. 24:29 ja Mark. 13:24
• Tapahtuu Jerusalemin piirityksen ja hävityksen (Luuk. 21:20) ja pakanoille tallattavaksi antamisen (Luuk. 21:24, vrt. Ilm. 11:2) sekä maan päällä olevan suuren hädän ja Israelia vastaan olevan vihan (Luuk. 21:23) jälkeen, ennen Ihmisen Pojan tulemista pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella
• Taivaitten voimien järkkyminen (Luuk. 21:26) ja meren ja aaltojen pauhaaminen (Luuk. 21:25) 

10. 

Ap.t. 2:20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.

• Viittaus Jooelin kirjaan (Jooel 2:31) 

 11. 

Ilm. 6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,

• Tapahtuu Karitsan avatessa kuudennen sinetin (Ilm. 6:12) Jumalan ja Karitsan Vihan Päivän alun yhteydessä (Ilm. 6:17)
• Maanjäristys (Ilm. 6:12), taivaan tähtien putoaminen maahan (Ilm. 6:13), taivaan väistyminen pois niin kuin kokoon käärittävä kirja(rulla) sekä kaikkien vuorten ja saarien siirtyminen sijoiltansa (Ilm. 6:14)

12. 

Ilm. 8:12 Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö.

• Tapahtuu neljännen pasunan puhaltamisen yhteydessä ja koskee niiden kolmasosaa niin etteivät ne anna valoa kolmasosana yötä ja päivää (Ilm. 8:12)
• Myös tähdet pimenevät vastaavalla tavalla (Ilm. 8:12)

 

Tempauksen ajankohta Raamatun mukaan

 

Matteuksen Evankeliumin 24:nnessä luvussa Jeesus kuvaa Tempausta seuraavasti:

24:29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
24:30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.

Matt. KR38

Tämä kuvaus käy yhteen Ilmestyskirjan 6:ssa luvussa kuvatun kuudennen sinetin aukaisemisen jälkeisiin tapahtumiin:

6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,
6:13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,
6:14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.
6:15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin
6:16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!
6:17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

Ilm. KR38

Auringon ja kuun pimentyminen sekä taivaan ja maan järkkyminen ovat Raamatussa kertaluonteisia tapahtumia, jotka profeetta Jooelin mukaan tapahtuvat juuri ennen suurta ja peljättävää Herran päivää (Jooel 2:31).

Jeesus jatkaa Matteuksen Evankeliumin 24:nnen luvun jakeessa 31:

24:31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.

Matt. KR38

Tämä sopii hyvin yhteen Ilmestyskirjan 7:nnen luvun kanssa, jossa enkelit pidättävät kaikkia neljän ilmansuunnan tuulia merkitäkseen kaksitoistatuhatta ihmistä jokaisesta Israelin kahdestatoista sukukunnasta.

7:1 Senjälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun.
...
7:3 ja sanoi: "Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan".
7:4 Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista.

Ilm. KR38

Tämän jälkeen Taivaaseen ilmestyy lukematon joukko ihmisiä kaikista maailman kansoista ja kielistä, jotka tulevat "siitä Suuresta Ahdistuksesta" seuraavan jakeen mukaan:

7:14 Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä

Ilm. KR38

Jeesuksen Matteuksen Evankeliumin 24:nnen luvun jakeessa 31 kuvaama suuri pasuna sopii Raamatun monista eri pasunoista parhaiten yhteen apostoli Paavalin mainitseman pasunan kanssa, joka soi Tempauksen yhteydessä. Tämä pasuna on koollekutsumisen merkkiääni, viimeinen laatuaan maan päällä, eikä sitä pidä sekoittaa Ilmestyskirja 11:15 mainittuun seitsemänteen pasunaan, joka on enkelin soittama, tuomiota ilmoittava pasuna.

Paavali kuvaa Tempauksen tapahtumia seuraavasti:

15:52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.

1. Kor. KR38

4:16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
4:17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

1. Tess. KR38

Jeesuksen palaaminen maan päälle kaikkien Pyhiensä kanssa (1. Tess. 3:13), niin että Hänen jalkansa koskettavat maan pintaa (Sak. 4:14), on kuvattu Matteuksen Evankeliumin 25:nnessä luvussa:

25:31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

Matt. KR38

Jeesus ei tässä yhteydessä mainitse Tuhatvuotista maan päällistä Valtakuntaansa, sillä se julkistetaan vasta Ilmestyskirjassa. Sekä Matteus 24 että 25 ja Ilmestyskirja ovat tulevista tapahtumista kertovia profetioita, jotka alkavat siitä ajankohdasta jolloin ne annettiin (Ilm. 1:1). Jeesus ei puheessaan myöskään erittele tapahtumien kestoa tai ajoituksia. Nämä yksityiskohtaisemmat tiedot antaa Ilmestyskirjassa Johannekselle sama, mutta jo ylösnoussut Jeesus Kristus. Loppuosa Matteus 25:stä on selkeä kuvaus niin sanotusta Viimeisestä Tuomiosta (Ilm. 20), joka tapahtuu Tuhatvuotisen Valtakunnan jälkeen ennen iankaikkisten uuden maan ja taivaan luomista.

Jeesuksen paluu maan päälle eli paremmin tunnettuna nimellä Toinen Tulemus, on kuvattu Ilmestyskirjan lopussa seuraavasti:

19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
...
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.

Ilm. KR38

Yllä olevien Raamatun kohtien mukaan Tempaus tapahtuu hyvin todennäköisesti juuri ennen kuudennen sinetin avaamista ja Herran päivän alkua (Ilm. 6:17). Jeesuksen Toinen Tulemus tapahtuu taas puolestaan Herran päivän lopussa. "Herran päivä" on synonyymi lopunajan seitsemälle viimeiselle vuodelle, jotka tunnetaan myös nimellä Danielin Seitsemäskymmenes Vuosiviikko (Dan. 9:24-27) tai Jaakobin Vaiva (Jer. 30:7).

Matteuksen Evankeliumin luvussa 24 Jeesus vertaa Hänen Toisen Tulemuksensa aikaa Nooan aikoihin. Nooan aikoihin Jumala puhdisti syntisen maailman vedellä, mutta Toisessa Tulemuksessa Hän puhdistaa sen tulella. Aivan kuten Nooa nostettiin maan tulvavesien ylitse, niin myös Jeesukselle uskollinen Seurakunta nostetaan Taivaaseen pois tuomioiden tieltä. Ja aivan kuten Nooa oli vanhurskas Jumalan silmissä, niin ovat myös tosiuskovat. Heidät on pesty puhtaaksi Vapahtajansa Verellä, eikä heitä tarvitse puhdistaa enää uudelleen. Tämä on syy Tempaukselle.

On selvää, että Jeesus on jo tälläkin hetkellä maailmankaikkeuden korkein hallitsija. Mutta kuten maallisten kuninkaittenkin kohdalla, valtakunnassa voi syttyä kapina, varsinkin jos kuningas on pitkään poissa. Matteuksen Evankeliumin luvuissa 24 ja 25 Jeesus antaa meille kaksi vertausta, joissa Hän vertaa Valtakuntaansa herraan, joka lähtee matkalle ja jättää palvelijansa huolehtimaan omaisuudestaan. Jotkut palvelijoista vaipuvat laittomuuksiin ja kohtelevat huonosti isäntänsä omaisuutta ja muita palvelijoita. Isännän palatessa odottamatta kotiin, hän rankaisee ja hävittää tottelemattomat huonot palvelijat, kun taas hyvät palvelijat palkitaan heidän uskollisuudestaan ja hyvistä teoistaan. Nämä vertaukset paljastavat syyn lopunajan viimeiselle seitsemälle vuodelle: Jeesus tulee takaisin maan päälle tuomitsemaan sen sekä asettamaan iankaikkisen rauhan. Ja mikä tärkeintä, Jumala suunnitteli tämän ajanjakson saattaakseen omaisuuskansansa Israelin takaisin yhteyteensä, heidän tunnustaessaan Jeesuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen, Messiaaksi, jonka he kerran hylkäsivät.

Tämä tutkielma ei ota kantaa yllä olevissa Raamatun jakeissa esiintyvien ihmisryhmien henkilöllisyyteen, nimittäin Valitut (Matt. 24:31), 144 000 Sinetöityä (Ilm. 7:4) sekä lukematon kansanjoukko, joka ilmestyy Taivaaseen kuudennen ja seitsemännen sinetin välillä (Ilm. 7:9). Ilmestyskirjassa on myös muita mahdollisuuksia Tempauksen ajoitukselle, esimerkiksi Johanneksen kutsuminen Taivaaseen suuren trumpetin äänellä (Ilm. 4:1) ja Ilmestyskirjan 11. luvun Kahden Todistajan Ylösotto. Parhaimmillaan nämä voisivat olla myös kuvauksia useiden eri ihmisryhmien Tempauksista, joista kuudennen sinetin Tempaus on näkyvin. Se, että ihmisiä ilmestyy Taivaaseen Ilmestyskirjan 7. luvussa, todistaa, että Tempaus, Ylösotto on tapahtunut. Ihmisten lukematon määrä puolestaan viittaa siihen, että kyseessä on Pääsato.

Jeesus mainitsee Matteuksen Evankeliumin luvuissa 24 ja 25, että Ihmisen Pojan merkkiä ja Hänen tulemistaan pilvissä edeltää Hävityksen Kauhistus (Matt. 24:15-20) sekä Suuri Ahdistus (Matt. 24:21), Hävityksen Kauhistuksen ollessa luultavasti jonkinlainen aloitustapahtuma Juudeassa. Jeesus mainitsee sanat "noina päivinä" neljä kertaa Hävityksen Kauhistuksen ja Suuren Ahdistuksen yhteydessä. Näin ollen nämä tapahtumat eivät välttämättä ole kovin pitkäkestoisia ja ne voidaan laskea päivissä vuosien sijaan. Tämä on vastoin tavanomaista näkemystä, jonka mukaan Suuri Ahdistus olisi joko kolmen ja puolen tai enintään seitsemän vuoden mittainen. Tämän tekstin päätelmänä on, että Suuri ahdistus voi itse asiassa olla suhteellisen lyhyt, erittäin kovan ahdistuksen ajanjakso, joka leviää maailmanlaajuiseksi juuri ennen Herran päivän alkua. Tämä ei tarkoita, että jäljellä olevat viimeiset vuodet olisivat missään nimessä helppoja Israelille tai muille jälkeen jääneille ihmisille. Päinvastoin, koko Danielin Seitsemäskymmenes Vuosiviikko on valtavan Ahdistuksen ja Tuomioiden aikaa.

Mikäli Jeesuksen Ilmestyskirjan luvussa 3, jakeessa 10 mainitsema Koetuksen Hetki, "joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat" on sama kuin Suuri Ahdistus, niin tosiuskovat voisivat olla maan päällä näkemässä valtaisan, mahdollisesti ydinaseilla tapahtuvan hyökkäyksen Israelia vastaan,  mutta eivät paljon pidempään. Hesekielin kirjan luvun 38 mukaan Googin hyökkäys Israelia vastaan on se hetki, joka sytyttää Jumalan vihan maan kansoja kohtaan. Ilmestyskirjassa tämä viha ja Herran päivä alkavat kuudennesta sinetistä (Ilm. 6:17) ja 1. Tess. 1:10 ja 5:9 mukaan meitä ei ole määrätty tulevaiseen vihaan, vaan Pelastumaan siitä Jeesuksen Kristuksen kautta.

Timing of the Rapture According to the Bible

 

In Matthew 24 Olivet Discourse Jesus depicts the Rapture as follows:

24:29 Immediately after the tribulation of those days shall the sun be darkened, and the moon shall not give her light, and the stars shall fall from heaven, and the powers of the heavens shall be shaken:
24:30 And then shall appear the sign of the Son of man in heaven: and then shall all the tribes of the earth mourn, and they shall see the Son of man coming in the clouds of heaven with power and great glory.

Matt.  KJV 1789

This description is in accordance with the events following the opening of the Sixth Seal as described in the Book of Revelation chapter 6:

6:12 And I beheld when he had opened the sixth seal, and, lo, there was a great earthquake; and the sun became black as sackcloth of hair, and the moon became as blood;
6:13 And the stars of heaven fell unto the earth, even as a fig tree casteth her untimely figs, when she is shaken of a mighty wind.
6:14 And the heaven departed as a scroll when it is rolled together; and every mountain and island were moved out of their places.
6:15 And the kings of the earth, and the great men, and the rich men, and the chief captains, and the mighty men, and every bondman, and every free man, hid themselves in the dens and in the rocks of the mountains;
6:16 And said to the mountains and rocks, Fall on us, and hide us from the face of him that sitteth on the throne, and from the wrath of the Lamb:
6:17 For the great day of his wrath is come; and who shall be able to stand?

Rev. KJV 1789

The darkening of the sun and the moon and the shaking of the heavens and the earth are one-time events in the Bible taking place just before the great and terrible Day of the LORD as told us by the Prophet Joel (Joel 2:31).

Jesus continues in Matthew 24 verse 31:

24:31 And he shall send his angels with a great sound of a trumpet, and they shall gather together his elect from the four winds, from one end of heaven to the other.

Matt. KJV 1789

This matches with the events of Revelation 7 where angels hold the four winds of the earth to seal the 144 000 Israelites from all the twelve tribes of Israel, twelve thousand from each tribe:

7:1 And after these things I saw four angels standing on the four corners of the earth, holding the four winds of the earth, that the wind should not blow on the earth, nor on the sea, nor on any tree.
...
7:3 Saying, Hurt not the earth, neither the sea, nor the trees, till we have sealed the servants of our God in their foreheads.
7:4 And I heard the number of them which were sealed: and there were sealed an hundred and forty and four thousand of all the tribes of the children of Israel.

Rev. KJV 1789

After this, an unnumbered great multitude from all the people and tongues of the world appear in Heaven. These people are coming out of the Great Tribulation as we are told in the following verse:

7:14 And I said unto him, Sir, thou knowest. And he said to me, These are they which came out of great tribulation, and have washed their robes, and made them white in the blood of the Lamb.

Rev. KJV 1789

The great sound of a trumpet mentioned by Jesus in Matthew 24:31 fits with the Rapture trumpet depicted by Apostle Paul. It is an assembly Trump of God, the last one of its kind to be heard on earth and it is not to be mixed up with the seventh trumpet of judgement sounded by an angel in Revelation 11:15. 

Paul describes the Rapture events as follows:

15:52 In a moment, in the twinkling of an eye, at the last trump: for the trumpet shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we shall be changed.

1 Cor. KJV 1789

4:16 For the Lord himself shall descend from heaven with a shout, with the voice of the archangel, and with the trump of God: and the dead in Christ shall rise first.
4:17 Then we which are alive and remain shall be caught up together with them in the clouds, to meet the Lord in the air: and so shall we ever be with the Lord.

1 Thess. KJV 1789

The Return of Jesus to the earth with all His Saints (1 Thess. 3:13) so that His feet touch the ground (Zech. 14:4) is described by Jesus in Matthew 25:

25:31 When the Son of man shall come in his glory, and all the holy angels with him, then shall he sit upon the throne of his glory.

Matt. KJV 1789

Jesus does not mention His Thousand-Year Reign on earth in the Olivet Discourse since it is not announced until the Book of Revelation. Both Matthew 24 to 25 and the Book of Revelation are prophecies regarding future events from the point of time onwards when they were given (Rev. 1:1). Jesus also does not mention distinctive timings or duration of events at the Olivet Discourse. This detailed information is given to John by the very same but already resurrected Jesus in the Book of Revelation, hence the name. The remaining passages of the Olivet Discourse are a clear parallel to the so called Great White Throne Judgement (Rev. 20) after the Thousand-Year Reign and before the creation of eternal New Heavens and Earth.

The Return of Christ to the earth or commonly known as the Second Coming is depicted at the end of Book of Revelation as follows:

19:11 And I saw heaven opened, and behold a white horse; and he that sat upon him was called Faithful and True, and in righteousness he doth judge and make war.
...
19:14 And the armies which were in heaven followed him upon white horses, clothed in fine linen, white and clean.

Rev. KJV 1789

According to the above Bible passages the Rapture most probably happens just before the opening of the Sixth Seal and the beginning of the Day of the LORD (Rev. 6:17). In turn the Second Coming takes place at the end of the Day of the LORD. The Day of the LORD is a synonym for the seven final years of the End Times also known as Daniel's Seventieth Week (Dan. 9:24-27) or Jacob's Trouble (Jer. 30:7).

In Matthew 24 Jesus compares the times leading up to His Second Coming to the times of Noah. At the time of Noah God purged the sinful world with water, but at the Second Coming He will purge it with fire. Just as Noah was lifted up over the flood waters of the earth, so will the faithful Congregation be lifted up to Heaven out of harms way. And just as Noah was rightful in the sight of God, so are the True Believers. They are washed clean by the Blood of their Saviour and need no purging again. This is the reason for the Rapture.

What is clear is that Jesus is already the sovereign ruler of the Universe. However, as it is with earthly kings, a rebellion might occur in their kingdom especially whilst the king is away for a long time. In Matthew 24 and 25 Jesus tells us two parables where He compares His Kingdom to a master that goes away on journey and leaves his servants to take care of his belongings. Some of the servants engage in illegal activities and mistreat the possessions of their master and other servants. These bad servants are punished and removed by their master when he unexpectedly arrives, while the good servants are awarded for their loyalty and good deeds. These parables reveal the reason for the final seven years: Jesus comes back to earth to judge it and to bring everlasting peace. Most importantly God planned this period of time to bring His People Israel back to Him by recognising Jesus as their Lord and Saviour, the Messiah they once rejected.

This study does not take a stand on the identities of the groups of people presented in the above Bible verses: the Elect (Matt. 24:31), the 144 000 Sealed (Rev. 7:4) and the Great Multitude appearing in Heaven between seals six and seven (Rev. 7:9). There are also other possibilities for the timing of the Rapture in the Book of Revelation, namely John's calling up to Heaven by a loud trumpet sound (Rev. 4:1) and the resurrection of the Two Witnesses in Revelation 11 for example. Most favourably these might also be implications of several Raptures of different groups of people with the Rapture at the Sixth Seal being the most prominent one. The fact that people show up in Heaven at Revelation 7 proves that a Rapture, Resurrection has taken place and the uncountable number of people suggests that this is the Main Harvest.

Jesus mentions in His Olivet Discourse that the sign of Son of Man and the coming of Him in the clouds are preceded by the Abomination of Desolation (Matt. 24:15-20) and the Great Tribulation (Matt. 24:21) with the Abomination of Desolation probably being a kickoff event in Judea. In the Olivet Discourse Jesus mentions the words "those days" four times in connection with the Abomination of Desolation and the Great Tribulation. Therefore the duration of these events might not be very long, counted in mere days instead of years. This is in contrast with the conventional view that the Great Tribulation is either three and a half or seven years long at the maximum. What is suggested here is that the Great Tribulation is actually a relatively short period of time of intense tribulation spreading worldwide just before the beginning of the Day of the LORD. This does not mean that the remaining final years would be in anyway easy for Israel or the other left behind people. On the contrary, the whole Daniel's Seventieth Week is a time of immense Tribulation and judgements altogether.

If the Hour of Temptation mentioned by Jesus in Revelation 3:10 "which shall come upon all the world, to try them that dwell upon the earth" is the same as the Great Tribulation, then the True Believers in Christ might be on earth just to see an attack of fierce force unfolding on Israel, possibly with nuclear arms, but not much longer. According to Ezekiel 38 an attack by Gog on Israel is the trigger which causes God to unleash His Wrath on the earth. In the Book of Revelation this Wrath and the Day of the LORD begins at Seal Six (Rev. 6:17) and according to 1 Thess. 1:10 and 5:9 we are not appointed to the coming Wrath of God but to be delivered from it by Jesus Christ.